Olin elokuussa Lep
pävirralla Maaseudun Uusi Aika -yhdistyksen järjestämässä maaseutututkijatapaamisessa, joka toimi samalla ennakkotapahtumana vuoden 2017 maaseutuparlamentille, joka kokosi paikkakunnalle kuutisensataa maaseudun sydämenasiakseen tuntevaa ihmistä. Kävimme kylällä pitsalla tutkijatapaamista edeltävänä iltana ja silmäilin einettä odotellessa paikallislehteä. Maaseutuparlamentti oli siinä näkyvästi esillä. Viikonloppuna olisi tiedossa ruuhkia, joten kuntalaisia pyydettiin jättämään lauantaina autot kotiin. Ilmassa oli odotuksen tuntua. Kylpylähotelli Vesileppiksen pihassa oli kova kuhina kunnan yhdistysaktiivien pystyttäessä tapahtumalle puitteita ja rakenteita. Perjantaina heidän panostaan tarvittiin ainakin liikennettä ohjaamaan. Tiedossa oli merkittävä tapahtuma leppävirtalaisille. Lue loppuun
Aihearkisto: Maaseutu ja aluekehitys
Maahanmuuttajat maaseudun yritysten voimavarana
Väestön vähenemisen ja ikääntymisen mukanaan tuomat haasteet ovat arkipäivää jo monelle maaseudulla toimivalle yritykselle. Kun työssäkäyvä väestö vähenee, tarvitaan uusia maallemuuttajia, olivatpa he sitten kotoperäisiä tai maahanmuuttajia. Monelle maaseudulla toimivalle yritykselle maahanmuuttajien tarjoama työvoimapotentiaali onkin tärkeää. Suurin osa Suomen maahanmuuttajataustaisesta työvoimasta asuu ja työskentelee kuitenkin suurissa kaupungeissa. Maaseudun yritysten työvoiman turvaamisen kannalta olisikin tärkeää, että myös maaseudulla toimivat yritykset ja maaseutukunnat kykenisivät houkuttelemaan ja kiinnittämään maahanmuuttajia osaksi maaseudun paikallisyhteisöjä. Lue loppuun
YTYÄ kylätoimintaan – mietteitä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä maaseudulla
Ruralia-instituutissa on käynnissä yhteiskunnallisen yrittäjyyden hanke, jonka tavoitteena on selvittää Etelä-Pohjanmaan kylätoimijoiden valmiuksia yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamallin mukaiseen palveluiden tuottamiseen. Hanke on alkanut noin vuosi sitten ja jatkuu vielä ensi vuoden alkupuolelle. Lue loppuun
Some on kunnille vaikea kumppanuuden alue
Kunnat ovat hyvinvointivaltion kehityksessä rakentuneet laaja-alaisiksi palveluorganisaatioiksi. Palvelutarjonnasta vastaavat erikoistuneet ammattikunnat. Kunnat näkyvät kansalaisten suuntaan palvelukäyttöliittyminä. Sosiaalinen media on 1990-luvulla syntynyt avoimen vuorovaikutuksen välineeksi. Millainen kuva somen kautta avautuu kuntien suhteesta kuntalaisiin? Lue loppuun
Agraarin ihanne
Minulta kysytään usein, mitä tekemistä väitöskirja-aiheellani on maaseudun tutkimuksen kanssa. Väitöskirjassani tutkin suomalaisten kulttuurintutkijoiden kokemuksia 1900-luvun alun Lähi-idästä, tutkimukseni liittyy siis tieteenhistoriaan ja kulttuurien kohtaamisen erittelyyn. Ilmiselvien yhteyksien osoittaminen vaikuttaakin ensisilmäyksellä vaikealta. Keskityn väitöskirjassani Helsingin yliopiston kasvattien panokseen suomalaisen idän tutkimuksen kentällä, näin ajatellen ollaan ainakin institutionaalisesti yhteydessä emäyliopistoomme, mutta temaattisesti kaukana maaseudun tutkimuksen painopistealueista. Lue loppuun
Hajanaisia ajatuksia maaseudusta, alkoholista ja musiikista
Tänä syksynä, syyskuussa, samalla viikolla, samana päivänä, silmiini osui kaksi uutista: ”Viinayhtiö latasi Koskenkorva-videon Youtubeen – juoma napattiin myyntiin Britanniaan” (Helsingin Sanomat 20.9.2016) ja ”Nyt on todella kova! Suomalaiset lehmipojat listakärkeen USA:ssa” (Soundi 20.9.2016). Vaatimattoman suomalaisen mieltä aina lämmittää lukea, kun suomalainen menestyy ulkomailla. On se sitten euroviisuvoitto, olympiakulta, listaykköseksi kipuaminen tai vientikanavien aukeaminen. Lue loppuun
Onnistuneet yritysten omistajanvaihdokset turvaavat maaseudun työllisyyttä
Lähivuosina maaseudulla on suuri määrä omistajanvaihdostilanteeseen tulevia yrityksiä, iäkkäitä yrittäjiä on eri elinkeinoaloilla runsaasti. Usein yrityksissä havahdutaan muutokseen liian myöhään, jolloin toimintaa on jo ehditty jäähdyttelemään. Yrittäjien aktivointia ja valmiuksien lisäämistä tarvitaan, sillä maaseudun pienyritysten omistajanvaihdosten onnistumisella on tärkeä talous- ja työllisyysvaikutus koko Suomelle. Lue loppuun
Leaderin toinen mahdollisuus on nyt
Iso-Britannian historiallisen brexit-äänestyksen jälkeen EU-kone nykii. Vanhalla tyylillä ei voida jatkaa. Uudistamisen paine on kova. Uuden EU:n on vahvistettava kansalaisten luottamusta järjestelmän toimivuuteen ja hyötyihin. Kansalaisten osallistumisen mahdollisuuksia pitäisi lisätä. Paikallisen osallistumisen muotoja voitaisiin vahvistaa kaikissa julkisen rahoituksen EU-ohjelmissa. Eduskuntavaalien 2019 jälkeen näemme, millaisen asennon Suomi ottaa 2020-luvun eurooppalaiseen yhteistyöhön. Lue loppuun