Long Second

Long Second: Suomen kielen kehittyminen alakoulun valmistavalla luokalla (2011 – 2016)
Tutkimuspaikka: Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitos, Tallinna Ülikool
Long Second -hanke on päättynyt keväällä 2016. Oppijankielikorpus on tutkijoiden käytössä, ja siitä valmistuu edelleen opinnäytetöitä ja artikkeleita.

Oppijansuomen Long Second -aineisto on yhden lukuvuoden aikana helsinkiläisen alakoulun valmistavassa luokassa kahdesti viikossa videoitu monikielinen luokkahuoneaineisto, joka on tehty 2010-luvulla. Videoidun alakoululuokan pääosallistujat edustavat lähisukukieltämme viroa ja kielinaapuriamme venäjää, mutta aineistossa esiintyy myös kurdin-, makedonian-, latvian- ja portugalinkielisiä lapsia. Pääosallistujille tehtiin videointijakson lopuksi toukokuussa yksilöhaastattelut, jotka on myös videoitu. Lisäksi aineistoon kuuluu lapsille tehdyt sosiometriset mittaukset (syksyllä ja keväällä) sekä kahden opettajan haastattelut.

Suomea oppivien lasten luonnollisessa ryhmätilanteessa tuottaman puheen saattaminen pitkittäistutkimuksen korpukseksi on uraauurtava hanke. Long Second -aineiston erottaa muista oppijansuomen korpuksista seitsemän erityispiirrettä: 1) naturalistinen pienryhmäluokkatilanne, 2) pitkittäisyys ja tiheys, 3) multimodaalisuus, 4) monenkeskisyys ja samanaikaisvuorovaikutus, 5) osallistujien ikäjakauma (7–12), 6) osallistujien maahanmuuton äskettäisyys ja siihen liittyvä monikielisyys sekä 7) keskittyminen viron- ja venäjänkielisiin suomenoppijoihin.

Long Second -aineisto on kielentutkijoille avoin korpus, joka on siirretty Kielipankkiin. Koneen Säätiö on tukenut aineiston litterointia ja annotointia. Suurin osa aineistosta litteroitiin lukuvuoden 2013 – 2014 aikana Koneen Säätiön apurahalla (93 600 €). Aineiston käsittely jatkui litterointina ja annotointina vuonna 2015, jälleen Koneen Säätiön myöntämän apurahan ansiosta (100 000 €).

Hankkeenjohtaja: dosentti Maria Ahlholm
Hankkeen koordinaattori Virossa: apulaisprofessori Annekatrin Kaivapalu (Tallinna Ülikool)
Tutkijat: dosentti Sara Routarinne (HY), FL Marjo Yli-Piipari (HY)
Tutkimusavustajat: Miina Gustafsson (HY, 6/2013 – 7/2014), Maili Nurme (Tarto Ülikool, 2013 – 2015), Marjo Yli-Piipari (HY, 2013 – 2015) sekä Laura Kuusisto (HY, kesä 2015), Heidi Pohjoismäki (HY, kesä 2015), Elina Ronni (HY, kesä 2015),

Tiedotteet: LS-tiedote kesäkuu 2013; LS-tiedote 2014
Hufvudstadsbladetin artikkeli hankkeesta: http://hbl.fi/nyheter/2014-01-23/558281/sprakkunskapen-vaxer-inte-fram-pa-ett-ar

Artikkelit
Ahlholm, M. 2015: Englanti venäjänkielisen alakoululaisen suomen kielen oppimisen tukena. Kalliokoski, J., Mård-Miettinen, K. & Nikula, T. (eds.) Kieli koulutuksen resurssina: vieraalla ja toisella kielellä oppimisen ja opetuksen näkökulmia. AFinLA-e. Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2015 / n:o 8. 93–112
Andonov, L. (2013). Valmistavan opetuksen vuosi: merkitysneuvotteluja kielestä ja identiteetistä. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja, 44-3

Valmistuneet pro gradut:
Gustafsson, M. 2014: ”Opettaja, saaks sanoa?” – pitkittäistutkimus suomi toisena kielenä -oppilaiden oma-aloitteisesta suomen kielen käytöstä alakoulun perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Pro gradu -tutkielma. Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135219
Henriksson, A. 2014: Oppilaiden reagointitavat epätäydellisiin vastauksiin suomi toisena kielenä -oppitunnilla. Pro gradu -tutkielma. Luokanopettajan koulutus. Opettajankoulutuslaitos. Helsingin yliopisto.  http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014042925309
Kuusisto, L. 2016: Omistusrakenteet s2-oppijoiden kielessä alakoulun valmistavalla luokalla. Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Helsingin yliopisto.
Pohjoismäki, H. 2016: Luokkahuoneen visuaaliset tukielementit S2-opetuksessa. Luokanopettajan koulutus. Opettajankoulutuslaitos. Helsingin yliopisto.
Puonti, E. 2014: Vuorovaikutus valmistavan opetuksen ryhmässä. Luokanopettajan koulutus. Opettajankoulutuslaitos. Helsingin yliopisto.
Raappana, M. 2016: Ohjatun vuorovaikutuksen yhteys lapsen toiminnanohjaukseen. Erityispedagogiikan koulutus.
Opettajankoulutuslaitos. Helsingin yliopisto.
Sistonen, J. 2016: Vironkielinen suomenoppija suomen kieltorakenteita omaksumassa. Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Helsingin yliopisto.

Luokanopettajan koulutuksen kandidaatintutkielmia ja aineenopettajan koulutuksen aineseminaaritöitä:
Gustafsson, M. 2012: Oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus kahdessa eri istumajärjestyksessä S2-oppitunneilla.  Aineenopettajan koulutus. Opettajankoulutuslaitos. Helsingin yliopisto. Lue Gustafssonin OTT-työ
Henriksson, A. 2013: Oppilaiden rooli alakoulun suomi toisena kielenä -oppitunnilla. Reagointitavat epätäydellisiin vastauksiin. Luokanopettajan koulutus. Opettajankoulutuslaitos. Helsingin yliopisto.
Huhtamäki, E. 2013: Puheenvuorotyypit ja niiden pituudet toimivan alkeiskielitaidon taitotasolla. Luokanopettajan koulutus. Opettajankoulutuslaitos. Helsingin yliopisto.
Häkkinen, P. 2016: S2-oppijan osallistuminen vuorovaikutukseen valmistavan opetuksen tunnilla.  Aineenopettajan koulutus. Opettajankoulutuslaitos. Helsingin yliopisto.
Kuusisto, L. 2016: Opettajan ja oppilaan persoonamuotojen käytöstä valmistavassa opetuksessa. Long Second -hankkeen tuloksia. Aineenopettajan koulutus. Opettajankoulutuslaitos. Helsingin yliopisto. Lue kuusisto_ott-docx
Mattila, A. 2014: ”Kun ihminen kuolee, veri ei mene mihinkään”. – Konjunktiot virolaisen S2-oppijan puheessa valmistavan opetuksen lopussa. Luokanopettajan koulutus. Opettajankoulutuslaitos. Helsingin yliopisto.
Puonti, E. 2014: Oppilaan identiteetin muotoutuminen valmistavassa opetuksessa. Luokanopettajan koulutus. Opettajankoulutuslaitos. Helsingin yliopisto.
Viinikainen, T. 2013: Koodinvaihto valmistavan luokan opetuksessa. Aineenopettajan koulutus. Opettajankoulutuslaitos. Helsingin yliopisto.

Tekeillä oleva väitöstutkimus:
Marjo Yli-Piipari: Venäjänkielisen alakoululaisen suomen kielen kehittymisen alkuvaihe valmistavan luokan vuorovaikutustilanteissa

Esitelmiä ja postereita:
Kela, M. 2015: ELF as “superglue” in a 7-year-old boy’s L2 Finnish communication. ChangE, Helsingin yliopisto, 8.6.2015.
Kela, M. 2015: Translanguaging between L1 Rus – L2 Fin – ELF (English as a lingua franca). Translanguaging – practices, skills and pedagogy, Högskolan Dalarna, Falun, 20 April 2015.
Kela, M. 2014: Hyödyllinen ja haitallinen yhteissopeutuminen valmistavan luokan dynaamisessa systeemissä [Useful and harmful co-adaptation in the dynamic system of a preparatory classroom].  AFinLa, 14.–15.11.2014, Jyväskylän yliopisto.
Kela, M. 2014: Metodiset haasteet ja mahdollisuudet S2-oppimisen alkuvaiheen monikielisen luokkahuoneaineiston pitkittäistutkimuksessa. Ainedidaktisen seuran seminaari, 14.2.2014, Jyväskylän yliopisto.
Kela, M., Spoelman, M., Andonov, L. & Kaivapalu A. 2014: Active and passive ethics in collecting longitudinal video data about children’s L2 learning. Poster presentation 12.8.2014 in AILA Brisbane 2014.
Järvinen, H. & Kela, M. 2013: Luokkahuoneen diskurssitapahtumat koodinvaihdon selittäjinä. Esitelmä AFinLAn syyssymposiumissa, Turun yliopisto 16.11.2013.
Kela, M. 2013: A longitudinal corpus of primary school children’s F2 learning: methodological considerations. Presentation in Emakeel ja teised keeled – Native Language and Other Languages, University of Tarto, 29.11.2013.
Kela, M. 2012: From ELF to FLF in a primary school preparatory class. Presentation in Insights into applied linguistics: languaging, agency and ecologies. University of Jyväskylä 4. – 7.6.2012.
Kela, M. & Andonov, L. & Joensuu, M. 2011: Total interconnectedness of multiple variables in language development. Poster. Science Day, University of Helsinki 22.9.2011.
Kela, M. & Joensuu, M. 2011: The Long Second: First observations from the data in the light of the Dynamic Systems Theory. Presentation. AFinLA  Annual Conference, University of Eastern Finland 1.11.2011.