Kun maanmainio aivojenpuolustaja Kiti Müller esiintyi hiljattain tiedekunnan tutkijaseminaarissa, hän lanseerasi ajatuksen tutkijasta yrittäjänä. Hän tarkoitti tällä ennen kaikkea tutkijan uraa yliopistomaailman ulkopuolella, jossa hänen on osattava markkinoida itseään siten, että työnantaja tajuaa hänen ainutlaatuiset kykynsä. Kun esiinnyin eilen bibliometriikkaseminaarissa, yritin soveltaa yrittäjä-metaforaa tutkijan toimintaan tiedeyhteisön sisällä. Tältä se näyttää: