Olen kolmatta vuotta töissä luokanopettajana Hollolassa sijaitsevassa Kalliolan alakoulussa. Syksyllä 2021 sain kuulla rehtoriltamme, että Päijät-Hämeen LUMA-keskus olisi järjestämässä loppuvuodesta koulumme 3.–6.-luokkalaisille oppilaille Tiedekerhon. Pääsin mukaan valvomaan kerhoa ja hoitamaan sen toimintaa koulumme puolesta. Kerhon varsinaisina ohjaajina toimivat reippaat lukiolaiset Riia ja Hanna.
Kerho starttasi marraskuun 2021 ensimmäisenä päivänä ja kokoontui yhteensä seitsemän kertaa, joten tieteen parissa puuhailtiin ihan joulun korville saakka. Jokaisen kerhokerran aluksi ohjaajat kertoivat sen päivän tehtävistä kaikille osallistujille yhtä aikaa, ennen kuin alettiin töihin. Kerhossa valmistettiin ohjaajien opastuksella muun muassa kristalleja, sokerisateenkaaria, laavalamppuja sekä limaa, ja tutkittiin niiden kautta erilaisia fysiikkaan ja luonnontieteisiin liittyviä asioita. Kerholaisten reaktioista päätellen oman liman tekeminen oli suosituimpien kokeiden joukossa.
Kaikissa kerhon kokeissa käytettiin materiaaleja, jotka ovat varmasti kaikille tuttuja ja turvallisia arkielämästä, kuten elintarvikevärejä, kertakäyttöastioita, pyykkipoikia ja perunajauhoa. Tämä voi tulla yllätyksenä luonnontieteisiin tarkemmin vihkiytymättömille. Itse taidesuuntautuneena ihmisenä seurasin mielenkiinnolla koululaisten tekemiä luonnontieteellisiä kokeita ja mietin, että näinkö helppoa se oikeasti onkin. Kenties minuunkin on juurtunut liiankin tiukasti se median välittämä käsitys, että tieteellisiä kokeita suoritetaan lähinnä lääketehtaiden kliinisissä laboratorioissa.
Liikuntaharrastusten lisäksi koulumme tiloissa on viime vuosina järjestetty lähinnä käsitöihin ja kuvataiteeseen liittyvää kerhotoimintaa, joten LUMAn Tiedekerho oli tervetullut tuulahdus jotain uutta ja mielenkiintoista Kalliolan koulun vapaa-ajan tarjontaan. Aiheen erikoisuus näkyi oppilaissakin, sillä suurin osa kerholaisista oli innokkaasti mukana joka kerta, kun pääsivät paikalle. Parin kerholaisen koulupäivä ei ehtinyt päättyä ennen kerhon alkamista, mutta he ehtivät aina hyvin mukaan kokeisiin, vaikka pääsivätkin paikalle vasta kerhokerran puolivälissä.
LUMA pyrkii tuomaan luonnontieteet lähelle ihmisten elämää jo lapsuudessa. Oli hyvin hauska kokemus saada seurata läheltä, millä eri tavoilla tällaista voi toteuttaa. Helppojen ja aiheeltaan motivoivien kokeiden kautta oppii luonnontieteistä niin aikuinen kuin lapsikin. Näinpähän itsekin nyt ensimmäistä kertaa, kun koululaiset valmistavat kristallia muovimukeihin.
– Cilla Lohi
