Lisää hajamietteitä Viaporin antautumisesta

Viaporin piirityksen vuosipäivät jatkuvat edelleen, ja Viaporin antautumisen vuosipäivä on kuuden viikon kuluttua. Antautumisen syitä on tässä blogissa jo pariin otteeseen pohdiskeltu. Jatketaanpa ja tehdään aiheesta tietosanakirjatesti.

Tietosanakirjatesti on pieni historiografinen koeporaus. Siihen tarvitaan eri vuosikymmenillä julkaistuja, tarpeeksi laajoja ja laadukkaita tietosanakirjasarjoja (alla on käytetty Otavan tietosanakirjan neljää eri versiota). Katsomalla niistä saman hakusanan näkee nopeasti ja helposti, ovatko tulkinnat ja painotukset ajan kuluessa merkittävästi muuttuneet. Hakusana Viapori/Suomenlinna tuotti seuraavat tulokset:

Ilman ratkaisevaa taistelua tai muuta sotalakien edellyttämää syytä luovutti linnoituksen venäläisille 3 p:nä toukok. 1808 sen silloinen komentaja C. O. Cronstedt, joka neuvotellessaan vihollisen kanssa jo aikaisemmin oli useamman kerran rikkonut voimassa olevia linnoituslakeja vastaan. (Tietosanakirja, 1919)

Ilman pakottavaa syytä amiraali C. O. Cronstedt luovutti Viaporin venäläisille 3. toukokuuta 1808. (…) Sotaoikeus tuomitsi kuolemaan helmik. 1809 Cronstedtin ja 12 linnoituksen sotaneuvostoon kuulunutta upseeria, mutta tuomiota ei voitu panna täytäntöön, sillä tuomitut olivat Venäjän suojeluksen alaisia. Tuomiota langettaessaan ei sotaoikeus kiinnittänyt huomiota liikkellä olleisiin huhuihin, että venäläiset olivat ampuneet linnoitusta “kultaruudilla”. Eräiden S:n upseerien tiedetään piirityksen aikana ottaneen vastaan rahaa viholliselta. (Iso Tietosanakirja, 1937)

Suomen sodan aikana Viapori joutui ensi kerran sotatapahtumien polttopisteeseen. Maalisk. 1808 olivat ven. joukot edenneet Helsinkiin ja ryhtyivät piirittämään Viaporia. (…) N. 2 kk kestäneen piirityksen jälkeen linnoitus antautui 6. huhtik. 1808. Cronstedtin menettelyä pidettiin aikanaan erityisen häpeällisenä. Myöhempi tutkimus on kuitenkin katsonut Cronstedtin joutuneen väärien tilannetietojen ja upseeriensa painostuksen uhriksi. (Otavan Iso Tietosanakirja, 1964)

Viaporin antautui siis kolmeviikkoisen piirityksen jälkeen varuskunnan menetettyä kuusi miestä kaatuneina. Piirittäjän armeija oli miesvahvuudeltaan puolustajia heikompi, ja sen käytössä oli vain 60 tykkiä. Viaporin antautuminen, joka samalla ratkaisi sodan, on sotahistoriamme suurimpia arvoituksia – ja pysynee sellaisena. Oletus, että komendantti olisi ollut maanpetturi, joka “myi” linnoituksen (tähän perustuu J. L. Runebergin runo Viapori), ei pitäne paikkaansa. Nykyisin arvellaan, että Cronstedt olisi joutunut vastustajansa taitavan psykologisen sodankäynnin uhriksi. [Venäläisten piiritysjoukkojen johtaja, kenraali] van Suchtelen lienee häikäilemättömästi käyttänyt hyväkseen maassa vallinnutta mielialaa, Cronstedtin yksinäistä asemaa ja muitakin keinoja – jopa väärennettyjä sanomalehtiä? – nujertaaksensa henkisesti komendantin. Cronstedt osoittautuu lähteiden valossa tunnontarkaksi virkamieheksi, mutta hän ei kestänyt sitä painetta, joka kohdistui piiritetyn linnoituksen komendanttiin. (Otavan Suuri Ensyklopedia, 1981)

Selostus Viaporin antautumisesta lavenee ja ymmärrys Cronstedtia kohtaan kasvaa. Tietosanakirjan yhden virkkeen mittainen, kuiva ja lakoninen luonnehdinta tipahtaa Cronstedtin niskaan kuin juridinen giljotiini. Samalla se jättää kontekstia kaipaavan lukijan tyhjän päälle. Iso Tietosanakirja antaa lisätietoa nostamalla esiin kansan rakastaman legendan Cronstedtin lahjomisesta, mutta ei sido sitä laajempaan kontekstiin.

Otavan Iso Tietosanakirja ja Otavan Suuri Ensyklopedia tarjoavat modernit tulkinnat korostamalla Cronstedtin antautumispäätökseen vaikuttaneita psykologisia syitä. Edellinen tuntuu sanavalinnoillaan jopa vapauttavan Cronstedtin vastuusta. Jälkimmäinen problematisoi monipuolisemmin ja ansiokkaammin, mutta siinä aiheelle onkin suotu eniten tilaa (toisin kuin muut kolme, Otavan Suuri Ensyklopedia on artikkelitietosanakirja).

Testin jatkaminen nykyaikaan ei valitettavasti onnistu, sillä viimeiset laajat tietosanakirjasarjat julkaistiin 1980-luvulla. Lähin vastine nykypäivästä lienee kai sitten Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Viaporin_piiritys

4 Replies to “Lisää hajamietteitä Viaporin antautumisesta”

  1. Sampsa on projektissamme Viaporin antautumisen spesialisti, joten oletan että hän tuntee nuo teokset. Mutta täytyy vinkata ja varmistaa. Kiitos!

Comments are closed.