Ehrensvärdin jäljillä Tvärminnessä

Puolet Viapori-projektista poistuu loppuviikoksi Helsingistä: Sofia Gustafsson ja minä vietämme torstain ja perjantain Hangon Tvärminnessä, Helsingin yliopiston historian oppiaineiden jatko-opiskelijaseminaarissa.

Tvärminne, Hankoniemen kaakkoiskärki, on historiallinen etappi Uudenmaan rannikon vanhan purjehdusreitin varrella. Kun Suomen puolustuksen uudelleenjärjestelyä 1740-luvulla pohdittiin, Tvärminneä ehdotettiin uuden kaleerilaivaston satamapaikaksi. Tehdessään tarkastusmatkansa Suomeen syksyllä 1747 Augustin Ehrensvärd vieraili myös Tvärminnessä ja tutki paikan soveltuvuutta kaleerisatamaksi. Hän astui maihin aamuvarhain 12. päivänä heinäkuuta ja kirjasi matkapäiväkirjaansa melko tylyn arvion:

Ensimmäinen kysymys oli, voisiko Tvärminne pro tempore olla turvallinen ja hyvä satama. Uskottiin, että ei, koska 1. Sisääntulo on kahdesta kahteen ja puoleen peninkulmaa säiden armoilla. 2. Ei voida kuin luoteisella ja sitä lähellä olevilla tuulilla päästä ulos, 3. Tarvittaisiin liian monta erillistä linnoituslaitosta turvaamaan laivasto päivällä, eikä silti voitaisi turvata sitä öisin tulelta ja tulipaloilta. Lisäksi se voisi tahtomattaan tulla suljetuksi lahdelle. (…) Koko Suomi voisi perustellusti valittaa, että maa olisi luovutettu, ja että eskadroona täällä voisi pitää vihollisen poissa vain Ruotsin saaristosta ja Turusta.

Ehrensvärd päätyi suosittelemaan, että Tvärminneen rakennettaisiin pieni linnoitus “flankeeraamaan vesialuetta” ja toimimaan laivaston tukikohtana, mutta varsinainen kaleerilaivaston satama rakennettaisiin Helsinkiin. Hän kuunteli myös paikallisen luotsin kertomuksia Ruotsin ja Venäjän laivastojen yhteenotosta Hankoniemen vesillä Hattujen sodan aikana. Kauan Ehrensvärd ei viihtynyt Tvärminnessä: seuraavana aamuna hän nosti purjeet ja lähti kohti Helsinkiä, tarkastusmatkansa pääkohdetta.

Tvärminneä ei ole kuitenkaan valittu jatko-opiskelijaseminaarin paikaksi siksi, että se liittyy Viaporin historiaan.  Siellä sijaitsee Tvärminnen eläintieteellinen asema, yksi Helsingin yliopiston kolmesta biologisesta tutkimusasemasta. Tämä professori Johan Axel Palménin (1845-1919) perustama ja yliopistolle lahoittama tutkimusasema luovuttaa kahdeksi päiväksi tilansa historiatieteen käyttöön.

(Ehrensvärdin matkapäiväkirjan suomennos teoksesta Augustin Ehrensvärd – Matka Suomessa 1747 (SKS 2002), suom. ja toim. Sampo Honkala)