Terveisiä Tvärminnestä

Terveiset Tvärminnestä, Helsingin yliopiston historian tutkimusyhteisön jatko-opiskelijaseminaarista. Minä ja Sofia pidimme esitykset tutkimusaiheistamme, palaamme niihin tässä blogissa laajemmin ensi viikolla.

Mutta miten 1700-luvulla kävi Tvärminnen linnoitussuunnitelmille, joihin keskiviikkona viittasin? Augustin Ehrensvärdhän suositteli v. 1747 tarkastusmatkallaan pienen linnoituksen rakentamista Hankoniemelle, turvaamaan Ruotsin ja Suomen välistä merireittiä ja toimimaan saaristolaivaston tukikohtana. Suunnitelma ei tuolloin edennyt toteutusasteelle, sillä Helsingin ja Loviisan maa- ja merilinnoitusten rakentaminen nieli kaikki resurssit. Ajatus Hankoniemen linnoittamisesta jäi kuitenkin elämään.

Merioffensiiveistaan kuuluisassa Kustaa III:n sodassa (1788–1790)  Venäjän laivasto kierteli Hangon vesillä ja pyrki katkaisemaan Ruotsin ja Suomen välisen merireitin. Ruotsin sodanjohto teki päätöksen pikalinnoittaa Hankoniemi, alueelle siirrettiin raskasta tykistöä, ja Tulliniemen alueelle Hankoniemen lounaiskärkeen rakennettiin väliaikaisia rintavarustuksia. Näiden toimien avulla venäläiset laivat saatiin karkoitettua Hangon vesiltä.

Vuonna 1793 ryhdyttiin Hankoon rakentamaan pysyvää linnoitusta. Suunnitelmat törmäsivät kuitenkin rahapulaan, ja jo 1797 työt määrättiin lopetettaviksi. Vain vaatimaton Gustaf Adolfs Fäste (“Kustaa Aadolfin linnoitus”) Södra Lergrundin saarella Tulliniemen edustalla saatiin valmiiksi, kahdella muulla linnoitussaarella ja mantereella työt jäivät alkutekijöihinsä. Tämä pikku linnoitus ei muodostunut koskaan sotilaallisesti merkittäväksi. Suomen sodassa sitä ei käytetty. Autonomian ajan alkupuolella Hangossa oli pieni varuskunta, mutta sen tie päättyi Krimin sotaan, jossa linnoitus räjäytettiin ja varuskunta purettiin. Gustaf Adolfs Fästen rauniot ovat yhä jäljellä Hangon kaupungin edustalla.

Hangon linnoitus on kuriositeetti Suomenlahden linnoitushistoriassa. Mainio teos Suomenlahden rauniolinnat (1977) toteaa: “Hangon linnoitus on kaiketi tässä kirjassa esitellyistä linnoituksista tuntemattomin. Hankolaiset sen luonnollisesti tuntevat, mutta muualla Suomessa saatetaan helposti ihmetellä, onko Hangossa todellakin linnoitus.”