Reinholmin joulukalenteri, luukku 5

H. A. Reinholmin selvitystyö Viaporin kirkon historiasta jatkuu. Tämänkertainen haastateltava on leskirouva Charlemoff, joka on tullut Viaporiin vuoden 1840 tienoilla. Hän muistelee linnoituksen kirkollisia oloja ennen Krimin sotaa:

Klockarene voro fångar. En student hade blifvit militär vid potatisjägarene; påtog sig (hans egen uppgift!) en annans tjufnad och kom hit. Komme från Humikkala; sjöng klockare. Efter honom en annan fånge Sundell från S:t Marie, dömd för mord eller dråp. Brusiin utverkade hans frihet. Gifte sig och lefde sedan sf. klåckare. God skomakare. (…) En gammal fru bebodde något rum vid kyrkan, mot förbindelse att gratis hålla kyrkans kläder rena.

[Lukkarit olivat vankeja. Eräästä opiskelijasta oli tullut sotilas perunajääkärijoukoissa; hän tunnusti (hänen oma kertomuksensa!) toisen varkauden ja tuli tänne. Hän tuli Humikkalasta ja lauloi lukkarina (?) Hänen jälkeensä oli eräs toinen vanki, Sundell Maariasta, tuomittu murhasta tai taposta. Brusiin [kirkkoherra] hankki hänelle vapauden. Meni naimisiin ja eli lukkarina. Hyvä suutari. (…) Eräs vanha rouva asui huoneessa kirkon vieressä sitä palvelusta vastaan, että hän piti ilmaiseksi kirkon kankaat puhtaina.]

Tuo “perunajääkäri” on ilmeisesti jonkinlainen pilkallinen termi joka viittaa armeijan keittiöjoukkoihin. Svenska Akademins Ordbok ei ole käden ulottuvilla, mutta ainakin Googlen mukaan sitä käytetään vielä nykyäänkin…

2 Replies to “Reinholmin joulukalenteri, luukku 5”

  1. Svenska Akademiens Ordbok on myös verkossa:
    http://g3.spraakdata.gu.se/saob/

    …ja tosiaan:

    POTATIS-JÄGARE. (†) nedsättande benämning på soldat(er) med ringa militär övning, tillhörande ett av de tre i Finland 1812 uppsatta o. 1827 omorganiserade regementena av värvade soldater.
    SCHYBERGSON FinlH 2: 402 (1889).

  2. Potatisjägare tai -jägarne on nimitys 1812 perustettujen Keisarillisen Venäjän suomalaisten värvättyjen joukkojen muonapalkkaisista sotilaista. Peruna tulee tästä, eikä huonosta koulutustasosta. Näitä joukkoja pidettiin koulutustasoltaan huomattavasti korkeampina kuin Ruotsinvallan aikaiseen ruotujärjestelmään perustuvia joukkoja. Mikkelin Pataljoona oli mm. Lappeenrannassa 1898 järjestetyssä koulutustasovertailussa ampumataidossa paras koko keisarillisen Venäjän asevoimissa. Asiasta uutisoitiin jopa Texas Postenissa lokakuussa 1898. Tietoa aiheesta löytyy mm. “Finska militärens album, några ord och bilder till Finska värnepligtiga armés minne”, Kirjapainoyhtio Valo, St Michel 1902.

Comments are closed.