Viikon vainaja: kenraalimajuri H. C. Reuterskjöld

Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.

Vanhan kirkkopuiston muhkein hautamuistomerkki (jos Sederholmin hautakappelia ei lasketa) on  kuutionmuotoinen graniittipaasi, jonka on suunnitellut itse Johan Albrecht Ehrenström. Hautakirjoitus kuuluu seuraavasti:

Under denna Sten hvilar Divisions Chefen för Finska Militären, General Majoren, Ledamoten af Kejserl. S:t Annae Ordens Första Class, samt af Kongl. Svenska Svärds-Orden, Heribert Conrad Reuterskjöld, Född den 31. October 1765, Död i Helsingfors den 27. Junii 1821. Finska Activa Arméens Officers Corps reste denna Vård åt Minnet af en älskad och vördad Chef.

[Tämän kiven alla lepää Suomen armeijan divisioonankomentaja, kenraalimajuri, keisarillisen P. Annan ritarikunnan ja kuninkaallisen Ruotsin miekkaritarikunnan jäsen Heribert Conrad Reuterskiöld, syntynyt 31. lokakuuta 1765, kuollut Helsingissä 27. kesäkuuta 1821. Suomen armeijan upseerit pystyttivät tämän kiven rakastetun ja kunnioitetun komentajansa muistolle.]

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Vanha%20kirkkopuisto/HeribertConradReuterskjld.jpg

Ei, en kirjoittanut väärin. Kenraalimajurin etunimi on tosiaan Heribert iillä.

Reuterskjöld oli niitä upseereita, jotka loivat karriäärin sekä Ruotsin että Venäjän palveluksessa. Tukholmassa syntynyt mutta pääosan sotilasurastaan Suomessa tehnyt Reuterskjöld soti Kustaa III:n sodassa ja Suomen sodassa. Vuoden 1809 jälkeen hän sai eron Ruotsin armeijasta ja asettui Suomen suuriruhtinaskuntaan, missä hänestä tehtiin divisioonankomentaja. Hautamuistomerkin suunnittelija Ehrenström oli hänen lankonsa.

Hautakiven tekstissä kannattaa kiinnittää huomio ritarikuntien mainitsemiseen. Vuoden 1809 jälkeen Suomeen jääneet Ruotsin armeijan upseerit suhtautuivat vaihtelevin tavoin uuteen esivaltaan: osa siirtyi sulavasti Venäjän palvelukseen ja paistatteli keisarillisten huomionosoitusten loistossa, osa erakoitui kartanoihinsa ja hakkautti hautakiviinsä olevansa Ruotsin kuninkaan uskollisia palvelijoita. Reutersjöldin hautakirjoituksessa sen sijaan mainitaan diplomaattisesti sekä entisen että nykyisen hallitsijan myöntämät korkeat kunniamerkit.