University of Helsinki
Piipahdin sunnuntaina Suomenlinnassa. Ohjelmaan kuului lounas ravintola Chapmanissa ja munkkikahvit Café Vinssissä sekä tutustuminen Sotamuseon ja Suomenlinna-museon uudistettuihin näyttelyihin.
Sotamuseo on menneenä talvena uudistanut Suomenlinnan-näyttelyhallinsa Maneesin. Uuden näyttelyn nimi on Autonomiasta Atalantaan, ja se lupaa esitellä Suomen sotahistorian autonomian ajasta nykypäivään “vanhempiakaan aikoja unohtamatta”. Vanhassa näyttelyssä ei muistaakseni ollut mitään ensimmäistä maailmansotaa vanhempaa, mutta jos nyt kerran luvataan esitellä autonomian ajan ja jopa Ruotsin ajan sotahistoriaa, on paikka tarkistamisen arvoinen.
http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/Hakkapeliitta.jpg
Ruotsin aikaa näyttelyssä edustaa kaksi Kansallismuseosta lainattua 1500-luvun pronssikanuunaa ja yksi tekstiplanssi. Planssi vieressä on Aarno Karimon Hakkapeliitat-maalaus, joka tuntuu olevan kuvatoimittajien suosikki aina kun suurvalta-aikaa havainnollistetaan, vaikka se viliseekin anakronismeja (tyydyn tässä yhteydessä vain huomauttamaan, että hakkapeliitat tunnettiin siitä etteivät he käyttäneet haarniskaa). Tekstissä Suomen Ruotsin ajan sotahistoria esitetään varsin napakasti, ja Viaporin rakentaminenkin saa hyvin tilaa. Jos jostain pitää nipottaa, niin Isoviha on englanniksi Greater Wrath, ei “Great Hate”.
Sitten Suomenlinna-museoon. Sen hallinta siirtyi talvella Museovirastolta Ehrensvärd-seuralle, mikä merkitsi näyttelyn uudistamista. Suuri osa näytteillä olevasta tavarasta on vanhaa tuttua, mutta näyttelyä on höystetty uusilla esineillä ja näyttelytekstit on kirjoitettu kokonaan uudestaan.
http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/OnkoSuomenlinnassalinnaa.jpg
Päänäyttelytekstit etenevät kysymys-vastaus-tekniikalla: otsikkona on kysymys, johon teksti vastaa. Kysymykset on muotoiltu siten kuin utelias turisti ne kysyisi: “Asuuko täällä ihmisiä?”, “Miksi täällä on niin paljon laivoja?” jne. Kuvassa näkyvä tekstilakana ilahdutti minua erityisesti, sillä vanhana Suomenlinnan kesätyöntekijänä olen joutunut vastaamaan lukemattomia kertoja “Missä se linna täällä on?” -kysymykseen.
Monet ihmiset ilmeisesti assosioivat linna-sanan keskiaikaiseen ritarilinnaan torneineen, ja sitten pettyvät nähdessään vain matalia linnoituslaitteita. (Kerran kysyttiin “Missä se Olavinlinna täällä on?”, mutta se nyt menee jo oman tyhmyyden eikä semantiikan piikkiin.) Kuten käännöksistä näkee, sama sanaleikki toimii ruotsiksi, mutta englanninkielisiltä museovierailta koko juttu mennee iloisesti ohi.
http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/Tykkivene.jpg
Useissa Suomenlinna-kuvateoksissa esiintyy vanha mustavalkoinen valokuva, jossa joukko viiksekkäitä miehiä poseeraa puuveneen vieressä. Veneen kerrotaan olleen 1700-luvun tykkijolla ja Armeijan laivaston/Saaristolaivaston viimeinen säilynyt alus. Olen aina kuvan nähtyäni miettinyt, missä tuo vene nykypäivänä on tai onko sitä ylipäänsä enää olemassa. Tässä se kuitenkin nyt on: vene on konservoitu ja tuotu näytteille Suomenlinna-museoon.
Näyttelytekstissä kerrotaan, että vene “konservoitiin” 1900-luvun alussa rakentamalla sen hajonneet osat uudelleen. Viimeisimmässä konservoinnissa nuo lisäosat on ilmeisesti purettu pois. Tämä selittää sen, miksi vene näyttää vanhassa valokuvassa täysin ehjältä mutta on nyt näin raaskun näköinen.