Päivänsankari: kenraaliluutnantti Birger Åkerman (1870-1945)

Tänään juhlimme Birger Åkermanin syntymän 142-vuotisjuhlaa. Hän teki kaksi uraa: ensimmäisen armeijan palveluksessa, toisen historioitsijana. Hän on tunnetumpi ensimmäisestä urastaan (kts. esim. Wikipedia), mutta me muistelemme häntä nimen omaan toisen ansiosta.

Upseerisukuun syntynyt Åkerman kävi Haminan kadettikoulun ja teki vaiheikkaan sotilasuran. Hän oli Uudenmaan tarkk’ampujapataljoonan upseeri Suomen sotaväen lakkauttamiseen 1902 asti, ja elätti itsensä sen jälkeen Hangon poliisimestarina. Ensimmäisessä maailmansodassa Åkerman komensi jalkaväkirykmenttiä Baltiassa. Sisällissodan jälkeen 1918 hänet nimitettiin Suomen armeijan 1. divisioonan komentajaksi, tästä virasta hän jäi eläkkeelle 1929.

“Toisen uransa” Åkerman loi eläkkeelle jäätyään. Hän antautui täysipäiväisesti sukututkimuksen palvelukseen ja istui pitkään Suomen Sukututkimusseuran hallituksessa. Sukututkimusseura julkaisi kolme nidettä Åkermanin toimittamia perunkirjamatrikkeleita: Bouppteckningar i Borgå stad 1740-1800 (1934), Bouppteckningar i Gamlakarleby stad 1697-1800 (1935) ja Bouppteckningar i Helsingfors stad 1679-1808 (1937). Niissä on luetteloitu kaikki näiden kaupunkien arkistoissa säilyneet Ruotsin ajan perunkirjat ja referoitu lyhyesti niiden sisältö. 1940-luvun alussa Åkerman julkaisi matrikkelin Suomen kadettikunnasta, ja kuollessaan häneltä jäi kesken matrikkeli Venäjän armeijassa palvelleista suomalaisista upseereista.

En liiottele väittäessäni, että Åkermanin Bouppteckningar i Helsingfors stad on työhuoneemme luetuin kirja. Se on tähän mennessä säästänyt meiltä kymmeniä – ellei satoja – arkistotyötunteja ja harmaita hiuksia. Viaporin ajan helsinkiläisten henkilötietojen, sukulaisuussuhteiden ja omistusten tarkistaminen on sen avulla äärimmäisen helppoa ja nopeaa. Se ei ole täysin kattava teos, ja siinä on kohtalainen määrä virheitä, mutta eihän kukaan ole täydellinen…

Åkerman kuuluu niihin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun hulluihin matrikkelintekijöihin, kortistonkokoajiin ja aineistonjulkaisijoihin (sanaa “hullu” käytän tässä sen positiivisimmassa mielessä), jotka ovat nykypäivänä suorastaan törkeän aliarvostettuja. He eivät ole pelkkiä historiankirjoituksen historian kuriositeetteja, huvittavia pölyisiä antikvaarityyppejä. Päinvastoin, heidän työnsä ovat yhä käyttökelpoisia kun suurin osa saman ajan ns. vakavasta historiantutkimuksesta on menettänyt relevanssinsa. Ne ovat säästäneet – ja säästävät yhä – jälkeentulevilta historioitsijoilta valtavasti aikaa, vaivaa ja hikeä.

2 thoughts on “Päivänsankari: kenraaliluutnantti Birger Åkerman (1870-1945)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *