Viikon vainaja: rovasti Fredrik Collin

Kirkkoherra on saanut soveliaasti hautansa aivan Vanhan kirkon kivijalan kupeeseen. Matalan rautakettingin ympäröimässä hautapaadessa lukee:

Contracts Prosten, Magister F. Collin, född 17 17/5 43, död 18 8/4 16, dess kära Maka A. M. Borgström, född 17 8/4 60, död 18 1/9 15, jemte Barn och Barna-Barn hvila här.

[Lääninrovasti, maisteri F. Collin, syntynyt 17.5.1743, kuollut 8.4.1816, hänen rakas puolisonsa A. M. Borgström, syntynyt 8.4.1760, kuollut 1.9.1815, sekä heidän lapsensa ja lapsenlapsensa lepäävät tässä.]

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Vanha%20kirkkopuisto/FredrikCollin.jpg

Rovasti Fredrik Collin oli omalle vuosisadalleen varsin tyypillinen tapaus, mitä papilliseen urakiertoon tulee: emäpitäjän kirkkoherran poika joka seurasi isänsä jalanjälkiä, luki itsensä papiksi Turussa, ja vietti alku-uransa koulunopettajana kunnes pääsi kiinni hyvätuloiseen pastoraattiin. Hän tuli Helsinkiin kirkkoherraksi 1783 ja pysyi virassaan kuolemaansa asti, joten hän oli sekä kaupungin viimeinen Ruotsin ajan että ensimmäinen autonomian ajan kirkkoherra.

Aikalaiset tuomitsivat kirkkoherra Collinin “yksinkertaiseksi ja kehnoksi saarnamieheksi”. Hänen lahjansa tuntuvatkin olleen kiinteistönhallintapuolella. Hän ajoi voimakkaasti uuden hautausmaan perustamista Kamppiin täyteen haudatun Ulrika Eleonoran kirkkomaan tilalle, ja on siten yksi Vanhan kirkkopuiston isistä. Helsingin pitäjän kirkkoon (joka kuului tuolloin kaupunkiseurakunnan alaisuuteen) teetettiin hänen kaudellaan iso peruskorjaus.

Se joka etsii rovasti Collinista lisätietoa Helsingin kaupungin historia II:sta oppii mm. sen, että hän piti pääsiäisrahojen kantamista vaivalloisena, ja vuonna 1799 hänen perunamaaltaan varastettiin suuria määriä perunaa. Eirik Hornborg rakasti nippelitietoa…