Kostianvirta, osa 2a: Sotahistoriallinen seminaari

Aiemmin on jo kerrottu Kostianvirran taistelun (1713) peruspiirteet, keskittykäämme nyt tämän tapahtuman yksityiskohtiin asiantuntijoiden johdolla. Pälkäneen Kostia-tapahtuman yhteydessä järjestettiin perjantaina 26.7. Sotahistoriallinen seminaari. Tilaisuus pidettiin Nuijantalossa, Suomalainen Nuija –puolueen vuonna 1907 rakennuttamassa kauniissa pytingissä, jossa toimi sisällissodan aikana ensin punaisten paikallinen esikunta ja vallankumousoikeuden istuntopaikka, sitten suojeluskunta ja Lotta-järjestö. Myöhemmin talo on ollut mm. iltamapaikkana, elokuvateatterina, kouluna ja käräjätupana.

Tälle koulunäytelmän tavoin elävillä koivuilla koristetulle lavalle nousi kesäisenkuumana perjantaina seuraava luennoitsijajoukko: dosentti Antti Kujala, valtiotieteen kandidaatti Matti J. Kankaanpää sekä everstiluutnantti, professori Aki-Mauri Huhtinen.

Seminaarin ensimmäinen puolisko oli varattu Kostianvirran taistelu -aiheen taustoittamiseen ja laajemman historiallisen kuvan luomiseen.

Dosentti Antti Kujala puhui suuresta Pohjan sodasta niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Syvällisempi aiheeseen paneutumisen ei tässä liene tarpeen, mutta mainittakoon luennon pienistä tiedonjyväsistä se, että kuningas Kaarle XII ei ilmeisesti ollut kuullut osallistuvasta tiimijohtamisesta, sillä edes hänen lähimmillä upseereillaan ei ollut hajuakaan siitä millaisia sota-aikomuksia kuninkaalla milloinkin oli. (Tosin se, että upseeri näin sanoo olleessaan sotavankina vieraan vallan kuulusteluissa, ei ehkä vielä riitä todisteeksi täydestä tietämättömyydestä…)

Samoin dosentti Kujala mainitsi kätevästi myös Viaporin, joten minun ei tarvitse keinotekoisesti tunkea sitä tähän kirjoitukseen. Hänen mukaansa Ruotsin vapauden ajan linnoitustoimissa näkyy selvästi se, että maa otti oppia suuressa Pohjan sodassa tekemistään virheistä. Sodan aikana Ruotsin avomerilaivasto oli Karlskronassa, joten se ei kovin nopeasti päässyt venäläisen laivaston kimppuun. Myös ketterän saaristolaivaston tarve nousi esille venäläisten kaleerien seilatessa rauhassa Suomen saaristossa, minne jäyheämmät ruotsalaiset linjalaivat eivät päässeet. Näihin molempiin ongelmiin etsittiin sittemmin ratkaisua mm. Viaporin merilinnoituksen rakentamisella.

Päivän toinen luennoitsija, VTK Matti J. Kankaanpää, on ehkä parhaiten tunnettu sukututkijana, mutta hän on kirjoittanut myös suuresta Pohjan sodasta, isostavihasta ja 1700-luvun lähteistä. Hän puhuikin juuri isonvihan ajasta Suomessa maalaten kuuntelijoiden eteen kuvauksia niin suomalaisista sissisankareista Tapani Löfvingistä Taneli Luukkoseen kuin venäläisten tekemistä julmuuksistakin. Eipä isonvihan aika yleensä ole ollut mukavuudestaan tunnettu, mutta näin synkeää kuvaa ajan hirmuisuuksista en ole ennen kuullut.

Väliaika: kahvia ja pullaa Pirkan sotilaskotisisarilta polttavan kuuman iltapäivän virkistykseksi.