Helsingin yliopisto
Suomen neljäs lintuatlas (2022–2025) on Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen koordinoima valtava kansalaistieteeseen nojaava hanke. Lintuatlaksessa selvitetään pesimälintulajisto koko Suomessa, ja aineiston keräävät pääosin vapaaehtoiset harrastajat. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, miten Luomus on eri tavoin panostanut osallistamiseen ja kansalaistieteen tukemiseen. Myös tiedon avoimuus on huomioitu – esimerkiksi aineisto jaetaan FAIR-periaatteiden mukaisesti ja tietojärjestelmät ovat saatavilla avoimena lähdekoodina.
Montako tutkimusaineistoa yliopisto tuottaa vuodessa?
Nykyinen meritoitumisjärjestelmä ei juuri palkitse tutkimusaineistojen tuottajia. Voisiko ratkaisuna olla tutkimusaineistojen nostaminen samanlaiseksi mittariksi kuin mitä tutkimusjulkaisut ovat, kuten kansallisessa avoimen tieteen seurannassa parasta aikaa pohditaan. Mutta miten tutkimusaineistoja lasketaan? Ja mikä oikeastaan lasketaan tutkimusaineistoksi? Tässä blogiartikkelissa tarkastellaan, mitä tutkimusaineistot ovat ja miksi niitä on vaikea mitata. Samalla esitetään vaihtoehtoisia tapoja edistää tutkimusaineistojen tuottamista ja lisätä niiden arvoa tieteellisen työn tuotoksena.
Jatka lukemista ”Montako tutkimusaineistoa yliopisto tuottaa vuodessa?”
Kielentutkimuksen aineistot avautuivat, koska tutkimus sitä tarvitsi – haastattelussa emeritaprofessori Terttu Nevalainen
”Ja koko ajan open access -ajatus oli läsnä – emme tee vain itsellemme, vaan myös muille tutkijoille”, Helsingin yliopiston englantilaisen filologian emeritaprofessori Terttu Nevalainen kuvaa kielentutkimuksen varhaista korpustyötä. Nevalainen on itse ollut kokoamassa tekstikorpuksia 1980-luvulta lähtien, ja tässä haastattelussa hän kertoo, miten avoimista aineistoista muodostui keskeinen osa kielentutkimuksen käytäntöjä.
Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen
Tiedeinstituuttien tutkijoilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet toteuttaa tutkimusaineistojen avoimuutta kuin esimerkiksi korkeakoulujen tutkijoilla. Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanke kartoitti avoimen tieteen nykykäytäntöjä, ja toi esiin muun muassa tutkimusinfrastruktuuripalveluihin liittyvät epäkohdat. Tutkijat Manna Satama ja Laura Nissin käyvät tässä blogiartikkelissa läpi tiedeinstituuttien tutkijoiden asemaa eri näkökulmista, ja he esittävät myös ratkaisuja nykytilanteen parantamiseksi.
Jatka lukemista ”Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen”
Kansalliskirjaston tutkijapalvelut perustuvat aineiston tuntemukseen, datan tarjontaan ja hankeyhteistyöhön
Kansalliskirjaston aineistot ja kokoelmat ovat monikielisiä ja palvelevat tutkijoita niin lähdeaineistoina kuin tutkimuskirjallisuutena. Oli kyse sitten analogisista, digitaalisista tai data-aineistoista, monille ihmistieteilijöille – ja sovelletusti myös muillekin tutkijoille – on tarjolla ammennettavaa Kansalliskirjaston laajoista kokoelmista ja palveluista. Kansalliskirjaston aineistoja voi käyttää itsenäisesti, asiantuntijoiden tukemana, hankeyhteistyössä ja tulevaisuudessa myös residensseissä. Kansalliskirjaston tutkijoille suunnatut palvelut on jaoteltu tutkimuksen ja opetuksen palveluihin ja tutkimusyhteistyöhön. Jatka lukemista ”Kansalliskirjaston tutkijapalvelut perustuvat aineiston tuntemukseen, datan tarjontaan ja hankeyhteistyöhön”
Increasing the robustness of science by open data – interview with Matias Heino
”I think the benefit about opening research data is that other people can build their research and get new insights from the data that has already been developed”, says researcher Matias Heino (Aalto University). In this short interview, he also explains other benefits of open data such as the effective use of resources and verifying research results. Heino is one of the speakers at ”Open Science Afternoon 2021 – Open Data Matters”.
Jatka lukemista ”Increasing the robustness of science by open data – interview with Matias Heino”
Open data needs to be both available and accessible – interview with Ivo Neefjes
”To maintain faith in scientific institutions, our data needs to be available for public and journalistic scrutiny”, says researcher Ivo Neefjes (University of Helsinki). In this interview, he stresses the need to make research data accessible for other researchers with sufficient metadata. Neefjes is attending the event ”Open Science Afternoon 2021 – Open Data Matters” where he is presenting Molecular Clusters video, that won Science journal’s Dance Your PhD competition in the spring.
Jatka lukemista ”Open data needs to be both available and accessible – interview with Ivo Neefjes”
Open data contributes to the advance of science – interview with Antti Karkman
”Personally for me open research data is an enormous opportunity to do research and answer questions others have not yet asked”, says microbiologist Antti Karkman (University of Helsinki). In this short interview, he speaks on the advantages of open data in his own research and the research in general. Karkman is one of the speakers at ”Open Science Afternoon 2021 – Open Data Matters”.
Jatka lukemista ”Open data contributes to the advance of science – interview with Antti Karkman”
What are the features of a good research data policy? University of Helsinki guidelines to be updated this year
The University of Helsinki is currently updating its research data policy. In this Think Open blog post, members of the working group responsible for the update share their views regarding the needs and goals of the new data policy. Their responses indicate that the key goal is for the shared data policy to facilitate the work of researchers in a concrete way, taking the special nature of research fields and research datasets into account. The respondents also agree on the need for clear guidelines and the definition of responsibilities. The importance of services as part of the guidelines is also noted. The UH policy draft is now opened for commentary.
Millainen on hyvä tutkimusdatapolitiikka? – Helsingin yliopiston linjausta päivitetään tänä vuonna
Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikkaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Think Open -blogiartikkelissa päivityksestä vastaavaan työryhmään kuuluvat jäsenet kertovat näkemyksiään uuden datapolitiikan tarpeista ja tavoitteista. Vastausten perusteella keskeisenä tavoitteena on, että yhteinen datalinjaus helpottaa tutkijoiden työtä konkreettisella tavalla tutkimusalojen ja tutkimusaineistojen erityislaatu huomioiden. Linjauksen selkeys ja vastuiden määritteleminen toistuvat vastauksissa. Myös palveluiden tärkeys osana linjausta huomioidaan.