Helsingin yliopisto
Se, mitä me arvostamme tutkijoiden työssä, tulee näkyväksi tutkimuksen arvioinnissa, jonka nojalla tutkijoita palkitaan rahoituksella, työpaikoilla ja ylennyksillä. Mutta miten nykyinen arviointi – tutkimusten julkaiseminen tietyissä julkaisukanavissa – tukee hyvää tutkimusta? Tämä on kysymys, jota Wienin yliopiston fysiikan tiedekunnan apulaisprofessori Toma pohtii kirjoituksessaan, ja hän liittää pohdintansa tutkimuksen arviointia uudistavan Coalition for Advancing Research Assessment -yhteenliittymän (CoARA) tavoitteisiin.
Tutkimuksen monimuotoistuminen korostaa vastuullisen tutkijanarvioinnin merkitystä
Suomen Akatemia on ollut edelläkävijä siinä, miten tutkimuksen arviointia on viime vuosina kehitetty vastuullisen ja laadullisen arvioinnin suuntaan. Tutkijoille tämä arvioinnin kulttuurillinen muutos on näkynyt muun muassa viittausmetriikan painoarvon vähentymisenä ja tutkimustuotosten ja urapolkujen laadullisen arvioinnin korostumisena. Mitkä tekijät ovat johtaneet vastuullisen ja laadullisen arvioinnin käyttöönottoon, miten sitä käytännössä toteutetaan ja miten sitä edelleen kehitetään? Tiedeasiainneuvos Kata-Riina Valosaari ja tutkimuksesta vastaava ylijohtaja Riitta Maijala Suomen Akatemiasta käsittelevät näitä kysymyksiä artikkelissaan.
Jatka lukemista ”Tutkimuksen monimuotoistuminen korostaa vastuullisen tutkijanarvioinnin merkitystä”
Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen
Verkossa on paljon enemmän avoimia kirjoja kuin arvaatkaan – ne on vain löydettävä. Myös Helsingin yliopiston julkaisuarkistossa Heldassa on yhä kattavampi open access -kirjojen valikoima. Tässä blogitekstissä kerrotaan Helda Open Books -kokoelman teosten löydettävyydestä ja näkyvyydestä, miten niitä edistetään ja mitä jokainen kirjoittaja voi tehdä oman teoksensa näkyvyyden parantamiseksi.
Jatka lukemista ”Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen”
Elsevier allekirjoitti DORA-julistuksen – valtaosa viittauksista avoimesti saatavilla
Elsevier kertoi joulukuussa liittyvänsä vastuullista metriikkaa edistävään DORA-julistukseen. Elsevierin ilmoituksen myötä arviolta noin 90 prosenttia tieteellisten lehtien viittauksista on avoimia.
Avoimien viittausten yleistyminen mullistaisi metriikan – katsaus nykytilanteeseen
Tutkimusdata on tuttu teema avoimen tieteen keskusteluista, mutta myös viittausdatan avaamiseksi on tehty työtä 2010-luvulla (OpenCitations-projekti, I4OC-aloite) . Viittaukset ovat suurille yrityksille tuottoisa bisnes, mutta tiedeyhteisölle avoin viittausdata antaa uusia mahdollisuuksia tutkimustoiminnan analysointiin. Helsingin yliopiston kirjaston tietoasiantuntijan Eva Isakssonin blogiartikkeli taustoittaa tiiviisti avointen viittausten nykytilannetta ja vaikutusta metriikkaan tulevaisuudessa.
Jatka lukemista ”Avoimien viittausten yleistyminen mullistaisi metriikan – katsaus nykytilanteeseen”
Vastuullisen arvioinnin suositukset tutkijan arviointiin ja metriikan käyttöön
Vastuullinen tiede on saanut kevään aikana tuekseen kaksi kansallista suositusta. Sekä tutkijan vastuullisessa arvioinnissa että julkaisumetriikan vastuullisessa käytössä lähtökohtana on, että ne palvelevat ennen kaikkea tutkimusta ja tutkijoita. Tässä blogiartikkelissa esitellään suositukset ja nostetaan esiin 18. maaliskuuta järjestetyssä Etiikan päivän webinaarissa esiin nousseita kysymyksiä.
Jatka lukemista ”Vastuullisen arvioinnin suositukset tutkijan arviointiin ja metriikan käyttöön”
Mikrobeista maailmaan muuttamiseen – Kaarina Sivonen ja Anssi Mälkki keskustelevat tutkimuksen arvioinnista
Millainen maku Helsingin yliopiston tutkimuksen arvioinnista 2018–2019 jäi? Miten arviointia hyödynnetään? Entä mitä on tutkimuksen vaikuttavuus? Näistä ja muista tutkimusarvioinnin kysymyksistä keskustelevat arviointitoimiston vetäjä Anssi Mälkki ja mikrobiologian osastoa johtava professori Kaarina Sivonen Think Open -blogin dialogihaastattelusarjassa. Keskustelun päätteeksi ruoditaan myös avointa tiedettä arvioinnin ydinkohtien – tutkimuksen vaikuttavuuden, laadun ja tutkimusympäristön – kannalta.