Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
Verkossa on paljon enemmän avoimia kirjoja kuin arvaatkaan – ne on vain löydettävä. Myös Helsingin yliopiston julkaisuarkistossa Heldassa on yhä kattavampi open access -kirjojen valikoima. Tässä blogitekstissä kerrotaan Helda Open Books -kokoelman teosten löydettävyydestä ja näkyvyydestä, miten niitä edistetään ja mitä jokainen kirjoittaja voi tehdä oman teoksensa näkyvyyden parantamiseksi.
Jatka lukemista ”Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen”
Elsevier kertoi joulukuussa liittyvänsä vastuullista metriikkaa edistävään DORA-julistukseen. Elsevierin ilmoituksen myötä arviolta noin 90 prosenttia tieteellisten lehtien viittauksista on avoimia.
Tutkimusdata on tuttu teema avoimen tieteen keskusteluista, mutta myös viittausdatan avaamiseksi on tehty työtä 2010-luvulla (OpenCitations-projekti, I4OC-aloite) . Viittaukset ovat suurille yrityksille tuottoisa bisnes, mutta tiedeyhteisölle avoin viittausdata antaa uusia mahdollisuuksia tutkimustoiminnan analysointiin. Helsingin yliopiston kirjaston tietoasiantuntijan Eva Isakssonin blogiartikkeli taustoittaa tiiviisti avointen viittausten nykytilannetta ja vaikutusta metriikkaan tulevaisuudessa.
Jatka lukemista ”Avoimien viittausten yleistyminen mullistaisi metriikan – katsaus nykytilanteeseen”
Vastuullinen tiede on saanut kevään aikana tuekseen kaksi kansallista suositusta. Sekä tutkijan vastuullisessa arvioinnissa että julkaisumetriikan vastuullisessa käytössä lähtökohtana on, että ne palvelevat ennen kaikkea tutkimusta ja tutkijoita. Tässä blogiartikkelissa esitellään suositukset ja nostetaan esiin 18. maaliskuuta järjestetyssä Etiikan päivän webinaarissa esiin nousseita kysymyksiä.
Jatka lukemista ”Vastuullisen arvioinnin suositukset tutkijan arviointiin ja metriikan käyttöön”
Millainen maku Helsingin yliopiston tutkimuksen arvioinnista 2018–2019 jäi? Miten arviointia hyödynnetään? Entä mitä on tutkimuksen vaikuttavuus? Näistä ja muista tutkimusarvioinnin kysymyksistä keskustelevat arviointitoimiston vetäjä Anssi Mälkki ja mikrobiologian osastoa johtava professori Kaarina Sivonen Think Open -blogin dialogihaastattelusarjassa. Keskustelun päätteeksi ruoditaan myös avointa tiedettä arvioinnin ydinkohtien – tutkimuksen vaikuttavuuden, laadun ja tutkimusympäristön – kannalta.
Koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen olivat näkyvästi esillä Suomessa vaalikampanjassa ja nyt hallitusneuvotteluissa. Jotta todella pystyttäisiin kohottamaan tutkijoiden työnteon edellytyksiä ja sitä kautta suomalaisen tutkimuksen tasoa, meidän olisi ymmärrettävä mitä kansainvälisesti merkittävällä tutkimuksella oikeasti tarkoitetaan.
Jatka lukemista ”Miten määritellään kansainvälisesti merkittävä tutkimus?”
Avoimen julkaisemisen asema on vahvistunut vuosi vuodelta Helsingin yliopistossa. Vuoden 2020 OA-tavoitteen saavuttaminen vaatii yliopistoyhteisöltä kuitenkin lisää aktiivisuutta. Palveluiden kehittäminen tukee tavoitteen saavuttamista.
Tutkimusdata-asioissa otettiin tänä keväänä taas askel eteenpäin, kun ensimmäinen kansallinen ohjeistus dataviittauskäytännöistä julkaistiin. Tuore tiekartta osoittaa, miten viittaamisesta avautuu näkymä moniin keskeisiin datateemoihin, kuten tutkimusdatanhallintaan, datan asemaan tieteellisessä julkaisemisessa ja hyviin tieteellisiin käytäntöihin.
Helsingin yliopisto