Helsingin yliopisto
”Suomalainen yhteiskunta tarvitsee ilmasto- ja kestävyysosaamista eri osa-alueilla. Siksi haluamme tehdä kaikille avointa opetusta, joka tavoittaa korkeakoulut ja koulutusohjelmat, opiskelijat ja työelämässä olevat”, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Laura Riuttanen toteaa. Yliopiston avoimen tieteen palkinnolla palkitun Riuttasen haastattelussa punaisena lankana on avoin vuorovaikutus, joka toteutuu niin korkeakoulujen ja opettajien välillä, tieteen ja opetuksen välillä kuin myös yliopiston ja yhteiskunnan välillä. Climate University -verkosto toteuttaa tätä käytännössä.
”Oppimisen ja opetuksen avoimuutta rakennetaan yhteistyöllä” – yhteenveto Open Access -viikon webinaarista
Avointen oppimateriaalien tekijänoikeudet, verkkokurssien pedagogiikka, avoimet opetuskäytännöt, kurssialustat ja materiaalien tallennuspaikat, datan hyödyntäminen opetuksessa, avoimen opetuksen laatu ja opetuksen kautta meritoituminen. Siinä aiheita, jotka nousivat esiin Helsingin yliopiston kirjaston Open Access -viikon webinaarissa. Tämä blogiartikkeli summaa avointa opetusta ja oppimista käsitelleen webinaarin sisällön.
Avoimien viittausten yleistyminen mullistaisi metriikan – katsaus nykytilanteeseen
Tutkimusdata on tuttu teema avoimen tieteen keskusteluista, mutta myös viittausdatan avaamiseksi on tehty työtä 2010-luvulla (OpenCitations-projekti, I4OC-aloite) . Viittaukset ovat suurille yrityksille tuottoisa bisnes, mutta tiedeyhteisölle avoin viittausdata antaa uusia mahdollisuuksia tutkimustoiminnan analysointiin. Helsingin yliopiston kirjaston tietoasiantuntijan Eva Isakssonin blogiartikkeli taustoittaa tiiviisti avointen viittausten nykytilannetta ja vaikutusta metriikkaan tulevaisuudessa.
Jatka lukemista ”Avoimien viittausten yleistyminen mullistaisi metriikan – katsaus nykytilanteeseen”
Miksi CC BY ja CC0 ovat avointen lisenssien suosituksia?
Avointa Creative Commons -lisenssiä valitessaan tutkijalle ehdotetaan usein vaihtoehdoksi CC BY- tai CC0-lisenssiä riippuen siitä, onko kyse julkaisuista vai tutkimusaineistoista. Tämä blogipostaus kertoo, miksi näitä suositellaan, ja mitä tutkija valitsee, jos hän valitsee CC BY- ja CC0-lisenssin.
Jatka lukemista ”Miksi CC BY ja CC0 ovat avointen lisenssien suosituksia?”
Avoimuus voi vahvistaa päätöksenteon tieteellistä pohjaa
Tarve laskennan läpinäkyvyyteen korostuu, kun datasta tulkitaan tietoa tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi. Algoritmien avoimuus vahvistaisi päätöksenteon luotettavuutta ja tieteellistä pohjaa, mutta muutos voi vaatia julkisuuslain päivittämistä. Datatieteen tutkija Leo Lahti tarkastelee artikkelissaan algoritmien avoimuuden toteuttamista sekä periaatteellisella että käytännöllisellä tasolla.
Jatka lukemista ”Avoimuus voi vahvistaa päätöksenteon tieteellistä pohjaa”
Services for data driven research are developed in the National Library
Last year, the National Library of Finland launched the Digital Open Memory project, which aims to develop the data driven services for researchers, especially in digital humanities. According to a survey conducted in the project, reading and interpreting texts, were still the major ways of using digital material among researchers in the humanities, and the pressure to provide more services for text and data mining is obvious.
Jatka lukemista ”Services for data driven research are developed in the National Library”
Kansalliskirjasto kehittää datalähtöisiä palveluja tutkijoille – tutkimuksen ohella myös opetuskäyttö huomioitu
Kansalliskirjastossa alkoi viime vuonna Digitaalinen avoin muisti (DAM) -hanke, joka tähtää kirjaston digitaalisten aineistojen laajempaan ja monipuolisempaan käyttöön erityisesti digitaalisten ihmistieteiden tutkimuksessa. Ensi vuonna päättyvän hankkeen tulosten pohjalta määritellään, millaisia datapalveluja Kansalliskirjasto jatkossa tarjoaa. Tutkijoille viime keväänä tehdyn kyselyn mukaan erityisesti tiedonlouhinnan mahdollistaville lisäaineistoille on kysyntää. Tässä blogiartikkelissa esitellään kyselyn tuloksia ja Kansalliskirjaston suunnitelmia Louhokseksi nimetyn palvelukonseptin kehittämisessä.
From raw data into FAIR – The journey of data at a SMEAR station, from instrument to the end user
”You should act like every measurement you start is going to continue forever, but the people in charge of the measurements and data flow would move on to different tasks the next week,” says Pasi Kolari, university researcher at the University of Helsinki. In this blog interview, Kolari, who works as a data liaison for SMEAR stations (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations), sheds light on the real life challenges of collecting, processing and opening data. The article is part of the Think Open article series on open science research infrastructures.
Raakadatasta FAIR-dataksi – SMEAR-asemien datan matka instrumentilta loppukäyttäjälle
”Pitäisi toimia kuin jokainen aloitettu mittaus jatkuisi ikuisesti mutta mittausten aloittajat ja datavirran ylläpitäjät siirtyisivät muihin töihin seuraavalla viikolla”, havainnollistaa yliopistotutkija Pasi Kolari datanhallinnan lähtökohtaa. Ilmakehätieteiden tutkimuksen SMEAR-asemien datayhdyshenkilönä toimiva Kolari valottaa blogihaastattelussa käytännönläheisesti datan keräämiseen, käsittelyyn ja avaamiseen liittyviä haasteita. Artikkeli on toinen osa Think Open -blogin avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuureja esittelevässä sarjassa.
Open science during coronavirus outbreak – an overview of the manifestations of openness
While states have closed their borders in response to the coronavirus outbreak, science has opened up in a unique way. Researchers have been openly sharing their outputs and making research available across disciplines, publishers have broken down their paywalls, and new ways of creating and disseminating scientific knowledge have been developed. This blog article provides an overview of the manifestations and features of open science over the past few months.