Avoin lähdekoodi Helsingin yliopistossa – miten linjataan, miten käytetään?

Helsingin yliopiston lähtökohtana on suosia avoimia teknologioita ja avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Käytännön tilanteissa valintoja ohjaavat avoimuuden lisäksi muutkin periaatteet, jossa punnitaan niin käytettävyyttä, ylläpitoa kuin kustannuksiakin. Eduistaan huolimatta avoin lähdekoodi ei aina ole synonyymi laadukkaalle ohjelmistotuotannolle. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, miten Helsingin yliopisto linjaa avoimen koodin käyttöä, mitä avoimia ohjelmistoja yliopistossa käytetään ja millaisia näkökulmia avoimeen koodiin liittyy organisaation näkökulmasta.

Jatka lukemista ”Avoin lähdekoodi Helsingin yliopistossa – miten linjataan, miten käytetään?”

Virpi Hämeen-Anttila: Avoin ja avoin

Kirjailija ja tutkija Virpi Hämeen-Anttila testaa avoimuuden rajoja ”Avoin tiede fiktion kautta” -kirjoitussarjan kirjoituksessaan Avoin ja avoin. Tekstin teemat liittyvät mm. avoimuuden ja vastuullisuuden väliseen jännitteeseen, hämäriin kustantajiin, tiedepolitiikkaan ja tutkijoiden osallistumiseen heitä koskevissa asioissa. Hämeen-Anttilan mietteistä oheiseen kirjoitukseen liittyen voi lukea blogihaastattelusta.

Jatka lukemista ”Virpi Hämeen-Anttila: Avoin ja avoin”

Eurostatin data tutkijoiden käyttöön – miksi aineiston käyttöä rajoitetaan ja mitä Eurostatin datalla voi tehdä?

Helsingin yliopiston tutkijoilla on ollut keväästä lähtien mahdollisuus anoa EU:n tilastotoimiston Eurostatin mikrodatoja käyttöön. Yhteiskuntatieteiden tutkijat Reijo Sund, Antti Kaihovaara ja Ville-Veikko Pulkka kertovat tutkimusluvallisten aineistojen – ”suljettujen avointen aineistojen” – erityispiirteistä ja Eurostatin datan käyttömahdollisuuksista.

Jatka lukemista ”Eurostatin data tutkijoiden käyttöön – miksi aineiston käyttöä rajoitetaan ja mitä Eurostatin datalla voi tehdä?”