Tietotekniikkakeskus julkaisi yliopiston uudet avoimen lähdekoodin periaatteet loppuvuodesta 2022. Tässä kirjoituksessa vastataan muun muassa kysymyksiin siitä, mitä avoimen lähdekoodin periaatteet ja avoimuus tarkoittavat, keitä periaatteet koskevat ja mistä niiden soveltamiseen saa tarkempaa ohjeistusta ja lisätietoa. Jatka lukemista ”Avoimen lähdekoodin periaatteet tukevat yliopiston ohjelmistojen avointa kehittämistä”
Avoin lähdekoodi Helsingin yliopistossa – miten linjataan, miten käytetään?
Helsingin yliopiston lähtökohtana on suosia avoimia teknologioita ja avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Käytännön tilanteissa valintoja ohjaavat avoimuuden lisäksi muutkin periaatteet, jossa punnitaan niin käytettävyyttä, ylläpitoa kuin kustannuksiakin. Eduistaan huolimatta avoin lähdekoodi ei aina ole synonyymi laadukkaalle ohjelmistotuotannolle. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, miten Helsingin yliopisto linjaa avoimen koodin käyttöä, mitä avoimia ohjelmistoja yliopistossa käytetään ja millaisia näkökulmia avoimeen koodiin liittyy organisaation näkökulmasta.
Jatka lukemista ”Avoin lähdekoodi Helsingin yliopistossa – miten linjataan, miten käytetään?”
Miksi CC BY ja CC0 ovat avointen lisenssien suosituksia?
Avointa Creative Commons -lisenssiä valitessaan tutkijalle ehdotetaan usein vaihtoehdoksi CC BY- tai CC0-lisenssiä riippuen siitä, onko kyse julkaisuista vai tutkimusaineistoista. Tämä blogipostaus kertoo, miksi näitä suositellaan, ja mitä tutkija valitsee, jos hän valitsee CC BY- ja CC0-lisenssin.
Jatka lukemista ”Miksi CC BY ja CC0 ovat avointen lisenssien suosituksia?”
Verkkolehti kokoaa yhteen avoimen opetuksen vinkkejä opettajille
Think Open Digest -verkkolehden uusi numero kokoaa yhteen kiinnostavia artikkeleita ja käyttökelpoisia palveluita avoimeen opetukseen ja oppimateriaaleihin liittyen. Teemanumero on suunnattu erityisesti korkeakouluopettajille.
Jatka lukemista ”Verkkolehti kokoaa yhteen avoimen opetuksen vinkkejä opettajille”
Tekijänoikeusdirektiivin monet seuraukset tiedonlouhinnalle
Tekijänoikeusdirektiivin myötä tiedonlouhinta ei-kaupalliseen tutkimustarkoitukseen on aina sallittu. Direktiivi avaa kuitenkin mahdollisuuksia tekijänoikeuksien haltijoille rajoittaa louhintaa. Erityisen hankalaan asemaan joutuvat tutkijat, jotka tekevät töitä kaupallisille toimijoille.
Jatka lukemista ”Tekijänoikeusdirektiivin monet seuraukset tiedonlouhinnalle”
Virpi Hämeen-Anttila: Avoin ja avoin
Kirjailija ja tutkija Virpi Hämeen-Anttila testaa avoimuuden rajoja ”Avoin tiede fiktion kautta” -kirjoitussarjan kirjoituksessaan Avoin ja avoin. Tekstin teemat liittyvät mm. avoimuuden ja vastuullisuuden väliseen jännitteeseen, hämäriin kustantajiin, tiedepolitiikkaan ja tutkijoiden osallistumiseen heitä koskevissa asioissa. Hämeen-Anttilan mietteistä oheiseen kirjoitukseen liittyen voi lukea blogihaastattelusta.
Eurostatin data tutkijoiden käyttöön – miksi aineiston käyttöä rajoitetaan ja mitä Eurostatin datalla voi tehdä?
Helsingin yliopiston tutkijoilla on ollut keväästä lähtien mahdollisuus anoa EU:n tilastotoimiston Eurostatin mikrodatoja käyttöön. Yhteiskuntatieteiden tutkijat Reijo Sund, Antti Kaihovaara ja Ville-Veikko Pulkka kertovat tutkimusluvallisten aineistojen – ”suljettujen avointen aineistojen” – erityispiirteistä ja Eurostatin datan käyttömahdollisuuksista.