Laakkonen, Simo: Vesiensuojelun synty, Helsingin ja sen merialueen ympäristöhistoriaa 1878-1928. Gaudeamus/Hanki ja Jää 2001.

OSA II TÖÖLONLAHDEN LIKAANTUMISONGELMAN RATKAISU

Tieteen Pitkäsilta

Luonnontiede koki 1800-luvulla syvällisen muutoksen kansainvälisellä tasolla. Luonnontiede tunnusti viimein aiemmin erillään kehittyneen insinööritaidon, maatalousopin ja lääkärintoimen sisarikseen. Tieteenhistorioitsija Anto Leikolan mukaan theoria ja praksis pääsivät tuolloin hedelmälliseen vuorovaikutukseen ja luonnontiede alkoi viimein muuttua oppineiden kuriositeeteista ja filosofien maailmanselityskokeista ihmisen elinympäristön konkreettiseksi vaikuttajaksi.

Muutos ylsi myös Suomeen. Palmènilla oli visio ja resurssit hydrobiologisen osaamisen tuomiseksi Suomeen. Levander kehitti ystävineen suomalaista hydrobiologista osaamista, suomenkielistä yliopisto-opetusta, julkaisemista ja tieteen popularisointia. Lisäksi Levanderista kehittyi muutamassa vuodessa ehkä maan paras planktonin asiantuntija. Kahden miehen ystävyyden ja yhteistyön tuloksena eläintieteeseen yhdistettiin ensin luonto, sitten meri ja lopulta myös yhteiskunta. Tämä uuden luontokäsityksen kolmiosaisen muotoutumisprosessin viimeinen vaihe mursi romantiikan kahleet ja akateeminen luonnontieteellinen tutkimus otti ensimmäisen askeleen luonnosta