Muistitieto Suomi

YMPÄRISTÖN KASVOT -muistitietietokeräys

Miten lähiympäristösi on muuttunut omana elinaikanasi?

Suomalaisen ympäristön historia on tavallisten kansalaisten osalta kirjoittamaton lehti. Nyt Sinulle avautuu mahdollisuus muistella, mitä kaikkea elämässäsi ja ympäristössä tapahtunut. Ympäristön kasvot -niminen muistitietokeruu on Simo Laakkosen johtama Helsingin yliopiston yhteiskuntahistorian laitoksen ja Työväen Arkiston muistietotoimikunnan yhteishanke, jonka tavoitteena on ensimmäistä kertaa Suomessa – ja ylipäätään maailmalla – koota kansallisessa laajuudessa työväestön muistoja oman lähiympäristönsä muutoksesta 1900-luvun aikana. Erityisesti on pyritty kokoamaan muistoja siitä, miten tavalliset työläiset – miehet, naiset, lapset ja vanhukset – kokivat arkipäiväisessä elämässään maamme teollisuuspaikkakuntien rajut ympäristömuutokset.

Työväen arkisto

Olemme kiinnostuneita henkilökohtaisista kokemuksistasi ja mietteistäsi koskien ympäristön pitkää historiaa eri puolilla Suomea. Vesien, ilman, ja maaperän saastuminen alkoi maassamme erityisesti teollisuuspaikkakunnilla ja kaupungeissa jo 1900-luvun alkupuoliskolla. Tuolloin metsien ja järvien keskelle alkoi kohota kaupunkeja tehtaineen, viemäreineen, kaatopaikkoineen, ja kivihiilisavua työntävine savupiippuineen. Toisaalla yksittäiset teollisuuslaitokset alkoivat pilata lähiseutujen ilmaa, vesistöjä ja kasvillisuutta. Myös liikenne motorisoitui, kulutus kasvoi ja maalaismaisema alkoi kadota taajamien, lähiöiden ja kauppakeskusten puristuksessa. Arkipäivän ympäristöongelmat alkoivat usein kuitenkin jo asuintalojen takapihoilta ulkohuusseista, kaatopaikoista, roskaruumista tai lähiojista, jonne likavedet ja jätteet lopulta valuivat. Rotat ja rottasodat olivat osa takapihojen arkea. Näissä oloissa retki vapaa-aikana luontoon puhtaiden kalavesien ääreen tai sienimetsien siimekseen saattoi olla todellinen henkireikä. Luonto saattoi tarjota elämän mansikkapaikat niin arjessa kuin juhlassa. Mutta luontokin alkoi vähitellen olla uhattuna kaupunkien, teollisuuden ja päästöjen levitessä. Uima- ja kalaretket perinteisille paikoille saattoivat loppua tykkänään kalakuolemiin tai marjaretket suunnattiin metsiin, joita hakkuut eivät olleet raiskanneet ja jonne tehtaiden hajut eivät kantautuneet. Kuva: Työväen Arkisto.

Ero suomalaisen ympäristön historian ja nykypäivän välillä on kuitenkin suuri. Nykypäivänä ympäristön puhtauden hyväksi on tehty paljon ja meitä ympäröivät hyvinkin puhtaat vedet, ilma ja maaperä. Siksi edellä kuvatut ympäristökokemukset kuulostavat tämän päivän näkökulmasta karmaisevilta, epäuskottaviltakin. Oliko tilanne kaupungeissa ja teollisuuspaikkakunnilla joskus aiemmin todella näin paha? Minkälaista oli olla leikkiä lapsena, käydä koulua, hoitaa kotitaloutta, tehdä ansiotyötä tai viettää vapaa-aikaa näissä oloissa? Miten lähiympäristö ja luonto muuttui ennen toista maailmansotaa, sen aikana tai sen jälkeen? Mitä tapahtui kun teollistuminen ja muutto maalta kaupunkiin vain kiihtyi 1960-luvulta lähtien?

Näistä teemoista ei ole saatavissa lainkaan tieteellisiä tutkimuksia. Siksi kysymme näistä asioita Sinulta. Vain historiaa kokeneiden ihmisten omakohtaisten kertomusten kautta nykyiset ja tulevat sukupolvet voivat ymmärtää, kuinka suuresti Suomen (mukaan lukien luovutetut alueet) ympäristö on muuttunut ja miten tämä muutos on muokannut kansamme arkipäiväistä elämää ja ajatuksia.

Varsinainen keruukilpailu on jo päättynyt. Teeman tärkeydestä johtuen jatkamme kuitenkin muistelmien kokoamista. Voit lähettää Ympäristön kasvot -muistelmakirjoituksesi, lyhyenkin sellaisen, joko s-postitse osoitteeseen simo.laakkonen@helsinki.fi tai postitse seuraavaan osoitteeseen:

Simo Laakkonen
Yhteiskuntahistorian laitos
talous- ja sosiaalihistoria
PL 54
00014 Helsingin yliopisto
(09-191 249 52)

Muistelmat dokumentoidaan ja tallennetaan Työväen Arkiston kokoelmiin (www.tyark.fi).