Itämeri on kansoja yhdistävä tekijä Pohjois-Euroopassa: sen valuma-alueella asuu 90 miljoonaa ihmistä. Itämerta voidaan pitää maailman tutkituimpana, saastuneimpana ja suojelluimpana merenä. Herkän sisämeren pilaantumisen ja suojelun vaiheet on kuitenkin kartoittamatta. Taustalla on The Sea and the Cities -projekti, joka selvitti vuosina 1995-2000 Itämeren suurten kaupunkien pilaantumisen ja suojelun historiaa monitieteisenä kansainvälisenä hankkeena.

Tavoitteena on viime vuosina ollut laajentaa näkökulmaa paikallisen tason ongelmista alueelliselle, kansalliselle ja kansainväliselle tasolle: 1) Milloin, missä ja miten Itämerta ryhdyttiin pitämään saastuneena ja rehevöityneenä? 2) Milloin ja miten Itämeren ympäristöongelmista ruvettiin käymään julkista keskustelua ja ongelma politisoitui? 3) Mitkä toimijat vaikuttavat eri merialueilla ja milloin, miksi ja miten eri poliittisissa järjestelmissä tartuttiin ongelmiin? Tutkimus kattaa 1900-luvun mutta keskittyy toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, jolloin Itämeren alue jaettiin poliittisesti ja taloudellisesti kahtia.

Suomen Akatemian Itämeren tutkimusohjelmassa (BIREME) dosentti Simo Laakkosen johtama ympäristöhistorian projekti on pyrkinyt löytämään vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin Suomen näkökulmasta käsin.Projektissa biologi, FL Sari Laurila (HY) on tutkinut merialueen saastumisen hydrobiologisten tutkimusten kehitystä Suomessa 1900-luvulla. FM Tuomas Räsänen (TuY) on puolestaan ryhtynyt ensimmäisenä selvittämään Itämeren suojelusopimuksen (1974) kansainvälispoliittista historiaa. Tätä osatutkimusta on rahoittanut myös Suomen kulttuurirahasto. Yhteistyössä FM Antti Lehmuskosken kanssa on tutkittu merialueidemme öljyonnettomuuksien historiaa ennen vuotta 1969. Projektin päätulokset on julkaistu vuonna 2007 maamme historiatutkimuksen pääjulkaisusarjassa (Historiallinen Aikakauskirja) Itämeri-teemanumerona sekä Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian monitieteisessä ympäristöalan julkaisusarjassa (AMBIO), joka on pohjoismaiden laajimmalle leviävä tieteellinen julkaisarja (www.kva.se).