Yhteiskuntahistorian laitoksen dosentti Simo Laakkosen johtaman yhteistyöverkoston tuloksena syntynyt teos ”Sodan ekologia” tarkastelee sodan ja ympäristön vuorovaikutusta teollisen sodankäynnin aikakaudella.

Kirjassa kerrotaan miten maailmansodat vaikuttivat rintamien ohella Suomessakin syvällisesti luonnonsuojelualueisiin ja -liikkeisiin, kaupunkiympäristöön ja ympäristönsuojelun yleiseen kehitykseen. Suomen ohella kirja esittelee vahvoin tapaustutkimuksin maailmansotien ja kylmän sodan ympäristöseurauksia Yhdysvalloissa, Japanissa, natsi-Saksassa ja Neuvostoliitossa sekä Itämeren alueella. Viimeaikaista kehitystä tarkastellaan kehitysmaiden näkökulmasta Afrikassa ja Oseaniassa.

Kirjan liikkeellepanevana voimana on ollut sodan ja jälleenrakennusvuosien aiheuttama ajallinen ja ajatuksellinen katkos historian tutkimuksessa; useimpien prosessien kehitystä 1900-luvulla käsitellään vain rauhan aikana. Sota-aika esitetään jonkinlaisena välisoittona, jonka aikana tai välittömästi sen jälkeen ei sotahistoriaa lukuun ottamatta tapahdu ihmisen tai luonnon kannalta merkityksellisiä asioita. Sodat ovat kuitenkin muuttaneet rajusti niin ympäristöä kuin yhteiskuntaa.

Kirja on jaettu neljään osaan. Kirjan ensimmäisessä osassa tarkastellaan sodan ja ympäristön vuorovaikutusta yleisellä tasolla. Teoksen toisen osan artikkeleissa pääpaino on Suomella, vaikka yksittäisissä artikkeleissa käsitellään muitakin maita. Kirjan kolmas osa valottaa kansainvälisen tason ympäristöpolitiikkaa tapaustutkimuksin Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Oseaniassa. Neljäs osa keskittyy nykyhetken tilanteeseen esitellen erilaisia ympäristöfilosofisia ajattelutapoja ja kansainvälisiä sopimuksia, joilla sodan ympäristötuhoja on pyritty rajoittamaan.

Kirjoittajat edustavat yhteiskuntatieteitä, humanistisia ja luonnontieteitä. Teos on Suomessa ja kansainvälisestikin katsoen laajin monitieteinen katsaus nykyajan sotien ympäristöhistoriaan 1900-luvun alusta tähän päivään.