Eli mitä tämä tutkimus ja tutkijuus – folkloristina oleminen – oikein on? Noh, se on ihmettelyä, keskustelua, epätoivoa, oppimista, itkua, naurua, hajoamista, hajottamista, kokoamista, onnistumisen ja oivalluksen tunteita, elämää ja elämäntapa. Sekä ennen kaikkea tiedon kartuttamista ja jakamista.
Tie väitöskirjatutkijuuteen on jokaisella meistä ollut omanlainen. Eräät meistä ovat tienneet jo opintojen ensimmäisistä vuosista saakka, että tohtoriksihan tässä ollaan tähtäämässä. Toiset taas ovat yllättäneet itsensä leikkimässä ajatuksella väikkäriprojektista ja tutkimisesta työnä. Oli lähtökohta mikä tahansa, tänne on tultu. Ja täällä – folkloristiikassa – on hyvä.
No mikä meitä sitten kiinnostaa? Pintaa syvemmät, kätkeytyneet merkitykset ja niiden välittyminen, välittäminen ja ilmeneminen. Merkitysten kytkeytyminen ja kytkeminen erilaisiin elämän ilmiöihin. Meneen vaikutus nykyisyyteen ja nykyisyyden vaikutus menneeseen.
”Myytit ajattelevat meissä.” – Lévi-Strauss
”It is not possible to avoid rituals.” [Rituaaleja ei ole mahdollista välttää] – Pyysiäinen
”Itkuvirret ovat ikuisen eron runoutta.” – Honko
“Where do old ideas go to die? Tourism, a museum of the consciousness industry.” – Kirshenblatt-Gimblett
**
Päivystävä folkloristi tuumailee maailmaa folkloristin silmin, puntaroi ajankohtaisia asioita sekä tarttuu sivuseikkoihin ja asioiden vieruksiin. Olitpa sitten kotonasi tieteellisen diskurssin kiemuroissa tai arjen ilmiöiden tunnokas tutkailija, olemme sinua varten. Tervetuloa matkaamme.
*Napakaira on NEFA-Helsinki ry:n (folkloristiikan ja kansatieteen ainejärjestön) palkittu lehteen. Kaikki Päivystävän folkloristin napakairailut julkaistaan myös blogissa.
Kirjoittaja
Päivystävä folkloristi -kollektiivi