Väitös: Apeus arkistoäänitteellä

väitöskirjan kansiPäivystävän folkloristin Viliina Silvonen väittelee la 22.1.2022 klo 10.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii FT Andreas Kalkun (Eesti Kirjandusmuuseum, Eesti Rahvaluule Arhiiv, Tartto) ja kustoksena on professori Lotte Tarkka (Helsingin yliopisto). 

Väitöskirjan julkista tarkastustilaisuutta (eli väitöstä) voi seurata etänä zoomissa.

Olen tutkinut aunuksenkarjalaisia itkuvirsiä erityisesti tunteen ja affektiivisuuden näkökulmista – kuten tässä blogissa julkaistuista teksteistä on joku aktiivisista lukijoista saattanut päätelläkin.

Kiinnostuin itkuvirsistä jo folkloristiikan opintojeni ensimmäisenä syksynä. Itkuvirret olivat jotakin erilaista, minulle uutta. Niissä yhdistyi musiikki, vaikeaselkoisuudellaan viehättävät metaforiset tekstit, melankolisuus ja naisten näkökulmasta kuvastuva elämä menneisyyden karjalaisessa yhteisössä. Vaikka perinteenä itkuvirret olivat minulle vieras, niissä oli myös jotakin tuttua.

Tein aikanaan graduni itkuvirsistä, enkä silloin ajatellut ollenkaan ryhtyväni tutkijaksi, vaan työllistyin kulttuurihallintoon. Itkuvirret jäivät kuitenkin kummittelemaan mieleeni ja halusin tietää ja selvittää lisää, mistä siinä oikein on kysymys. Niinpä päädyin väitöskirjatutkijaksi Helsingin yliopiston folkloristiikkaan – mikä onni, olen tutustunut moneen upeaan ihmiseen ja on perustettu blogikin!

Väitöstutkimuksessani olen syventynyt itkuvirsien tunteisiin moninaisina ilmiöinä ja selvittänyt, minkälaisista sosiokulttuurisista ja psykofysiologisista prosesseista ja tekijöistä itkuvirsien affektiivinen, apeuttava teho muodostuu. Osana tutkimustani olen analysoinut myös itkuvirsien kompositiota eli itkuvirren tekstin ja musiikin rakennetta ja rakentumista esitystilanteessa.

Tutkimusaineistoni itkuvirsiäänitteet olen koonnut neljän eri arkiston kokoelmista Helsingistä, Tampereelta ja Petroskoista.

Väitöstutkimuksessani tarkastelen itkuvirsiä ja äänellä itkemistä luonteeltaan rituaalisena, myyttisiä käsityksiä kantavana suullisena perinteenä, performanssina ja affektiivisena käytäntönä. Folkloristiikan lisäksi tutkimukseni asettuu etnomusikologian kentälle. Olen hyödyntänyt myös sosiologian ja neuropsykologian tunneteorioita.

Artikkeliväitöskirjani yhteenveto-osassa kartoitan laajemmin itkuvirsien tutkimushistoriaa ja arkistointiprosesseja sekä näiden vaikutuksia siihen, minkälaisia tulkintoja voin tutkimuksessani arkistoaineiston varassa tehdä, minkälaisin varauksia täytyy ottaa huomioon. Tällainen monitasoinen reflektiivinen ote – mukaan lukien oma paikantumiseni tutkijana – on tutkimuseettisesti kestävien tulkintojen perusta.

sanapilvi tutkimuksen sanoista

Viliina Silvosen artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osa on julkaistu Helsingin yliopiston julkaisuarkisto Heldassa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7818-3.

 

Kirjoittaja
Viliina Silvonen

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.