Kiistoja karjalaisista itkuvirsistä – Kuka omistaa perinteen?

Nainen istuu jakkaralla haudan äärellä kumarassa ja pitää itkuliinaa poskellaan.

Kiista karjalaisten itkuvirsien omistajuudesta ja käytöstä nyky-Suomessa leimahti syksyllä 2021. Kiistan ytimessä ovat vaihtelevat tulkinnat siitä, mitä itkuvirret todella ovat, mikä on niiden suhde kieleen, etniseen identiteettiin, yhteisöihin, modernisaatioon ja uskontoon sekä ketkä voivat käyttää ja soveltaa itkuvirsiperinnettä uusissa yhteyksissä ja miten. Keskeinen on myös kysymys siitä, mitä karjalaisuus on tai keitä karjalaiset ovat.

Jatka lukemista ”Kiistoja karjalaisista itkuvirsistä – Kuka omistaa perinteen?”

Itkuvirsiperinteen tenho

Nyky-Suomessa itkuvirsien luo löytää yhä useamman tie.  Yksi etsii karjalaisia juuriaan, toinen keinoa käsitellä tunteitaan, kolmas on yleisesti kiinnostunut perinteistä, neljäs on innostunut muuten vain ja viides on viehtynyt itkuista taiteellisena ilmaisuna. Karjalaisten ja inkeriläisten itkuvirsien tenho tavoitti minut syksyllä 2007 folkloristiikan opinnoissa.

Jatka lukemista ”Itkuvirsiperinteen tenho”

Itku, itkuvirsi, äänellä itku, itkulaulu. Itkuperinne ja sen monet termit

kolme_itkijaa

Itkuvirsillä on monta nimeä, jotka tuovat esiin perinteen monimuotoisuutta, perinteen karjalaista taustaa ja nykyajassa syntyneitä uusia muotoja. Tässä blogiartikkelissa pohdin näitä eri nimityksistä ja periteen moninaisuutta. Pohdintojeni taustalla on ollut halu ymmärtää, miten erilaiset perinteen muodot rituaalisesta käytännöstä esittäväksi taiteeksi suhteutuvat toisiinsa ja miten määritellä itkuvirsi. Jatka lukemista ”Itku, itkuvirsi, äänellä itku, itkulaulu. Itkuperinne ja sen monet termit”

Performatiivisuus, sanoilla tekeminen ja matka tuonpuoleiseen

Tilanteessa on jotakin erityistä, jokin on toisin. Tunnelma on vakava, intensiivinen. Yhtäkkiä emme olekaan enää vain soittamassa sinfonista runoa; olemme saattamassa vainajaa tuonpuoleiseen. Jättämässä jäähyväisiä, kunnioittamassa elämää, kaipaamassa yhdessä. Kapellimestarimme Eero Lehtimäki on juuri omistanut soittamamme teoksen vastikään menehtyneelle läheiselleen. Jatka lukemista ”Performatiivisuus, sanoilla tekeminen ja matka tuonpuoleiseen”

Tunteet ja tieteet – Affekti, emootio ja tieteidenvälisyys

Tutkin itkuvirsien tunteita ilmaisun ja performatiivisuuden näkökulmista. Keskeisiin kysymyksiini kuuluvat, miten tunnetila muuttuu esityksen edetessä ja miten se kuuluu itkijän äänessä. Tätä selvittäessäni olen päätynyt kulttuurintutkimuksen näkökulmista myös neurotieteiden puolelle. Lähtökohtien ja näkemysten moninaisuus on tuonut eteeni käsitteellisen ja teoreettisen ”tunnemylläkän”, jota tässä tekstissä paloittelen ja kokoan uudelleen. [Varoituksena mainittakoon heti aluksi, että oion tässä tekstissä mutkia urakkatyönä.] Jatka lukemista ”Tunteet ja tieteet – Affekti, emootio ja tieteidenvälisyys”