Elämme mielikuva- ja huomioyhteiskunnassa, jossa myös paikat kilpailevat keskenään. Ei pelkästään tuotteita ja yrityksiä, vaan myös paikkakuntia brändätään paitsi turismin, myös laajemmin aluekehityksen tarpeisiin. Lue loppuun
Aihearkisto: Maaseutu ja aluekehitys
Osallisuuspuhetta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuustutkijat ovat tarkastelleet osallisuutta muun muassa julkaisussa Mitä osallisuus on? Eräänä käsitteeseen liittyvänä taustahuomiona tuodaan esille hallinnonalojen erilainen osallisuuspuhe. Sosiaali- ja terveysministeriössä osallisuudesta puhutaan aktiivisen kansalaisuuden ja palveluiden yhdenvertaisuuden hengessä. Oikeusministeriön dokumenteissa osallisuus yhdistetään demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla osallisuuden yhteydessä painotetaan yksilön mahdollisuuksia ja merkityksellisyyttä. Lue loppuun
Maaseudut ja kaupungit – yhdessä kestävämpiä
30 vuotta sitten, helmikuun 1. päivänä vuonna 1988 tuli voimaan Helsingin yliopiston kanslerin hyväksymä Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtosääntö. Sitä voidaan pitää nykyisen Ruralia-instituutin perustamispäivänä. Käytännön toiminta käynnistyi tämän jälkeen sekä Mikkelissä että Seinäjoella. Tuolloin Suomessa elettiin ennennäkemättömän nousukauden taitosta kohti syvän laman aikaa. Lue loppuun
Kaksoiskuntalaisuudelle ei – monipaikkaisuudelle kyllä
Kaksoiskuntalaisuus on sana, joka aika ajoin ponnahtaa toiveita herättäen julkiseen keskusteluun. Itse tunnistan sen 1990-luvun keskusteluista, mutta idea on varmasti vanhempi. Pelkistetysti kyse on ajatuksesta, että ihmisillä olisi omaan valintaan perustuen mahdollisuus identifioitua yhden kotikunnan sijaan kahden kunnan asukkaaksi. Tästä esimerkkinä esitetään mökkipaikkakunnalla aikaansa viettävä henkilö. Kutkuttava ajatus on, että mökkiläiset voisivat halutessaan ohjata osan verotuloistaan ”toiseen kotikuntaansa” ja siten tukea sen palveluja ja kehittämistä, siis osoittaa konkreettisesti sympatiaa mökkikuntaa kohtaan. Lue loppuun
”Suihkussa liian vähän painetta, muuten kaikki hyvää”
Kylmää, loskaa, pimeää… eipä ihme, että juuri nyt, jos milloinkaan, sitä haikailee jonnekin muualle – aurinkoon ja lämpöön. Sakenevan räntäsateen kiihdyttämänä matkahaaveet lähtevät lentoon: matkatoimistojen nettisivujen kuvissa palmut huojuvat, valkoiset rannat hohtavat kutsuen, voi melkein kuulla jääpalojen kolahtavan lasiin ja haistaa aurinkorasvan tuoksun. Ryhdyn selaamaan hotellivaihtoehtoja: merinäköala tai muu kaunis maisema olisi kiva, siisti ja rauhallinen ympäristö myös, ilmastointilaite olisi ihan must, jos on kauhean kuumaa ja jos vielä olisi paikallisia tuotteita aamupalapöydässä, niin sehän olisi siinä. Kuulostaako tutulta? Lue loppuun
Mitä Green Care -yrittäjyys voisi olla?
Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hanke on ideoinut Green Care -toimintamalleja yhteistyössä alueen eri toimijoiden, kuten yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien kanssa. Luonto-, eläin- ja puutarha- ja maatila-avusteisia Green Care -palveluja voidaan hyödyntää paitsi kuntouttavassa myös ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Hankkeen palvelukokeiluissa asiakkaina ovat olleet muun muassa koulu- ja erityisopiskelijaryhmät, työyhteisöt, aikuissosiaalityön asiakkaat sekä omaishoitajat. Pienimuotoiset palvelukokeilut ovat osoittaneet, että luonto sopii hyvin osaksi sosiaali-, terveys-, virkistys-, kasvatus- ja hyvinvointipalveluja ja että Green Care -toiminta on ollut mielekästä kokeilujen asiakkaille. Lue loppuun
Pöytäkirjojen pauloissa
On tullut vietetyksi päiviä päästätysten Savonlinnan ja Mikkelin kaupunkien aluejohtokuntien kokouspöytäkirjojen seurassa. Luen ja erittelen pöytäkirjoja ja muita dokumentteja päästäkseni jyvälle kuntaliitosalueilla toimineiden aluejohtokuntien tekemisistä vuosina 2013–2017. Tällainen askare liittyy maaseutualueiden osallistumis- ja vaikuttamismuotoja selvittävään Oppia aluevaikuttamisesta – aluejohtokunnat maaseutualueiden osallistumiskäytäntönä -hankkeeseen. Lue loppuun
Suomen Maantieteellinen Seura 130 vuotta
Suomen Maantieteellinen Seura on kartoittanut Suomea ja sen tulevaisuutta vuodesta 1887 lähtien. Seuran toimesta julkaistiin vuonna 1899 Suomen kartasto, joka oli maailman ensimmäinen kansalliskartasto. Sitä ihasteltiin edistyksellisenä tieteellisenä innovaationa mm. Berliinin maantieteilijäkongressissa. Näin maantieteilijät tekivät maatamme tunnetuksi kartoittamalla Suomen kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Lue loppuun