Kestävyysnäkökohtien huomioimisesta julkisissa ruokapalveluissa ja hankinnoissa on tullut entistä tärkeämpää. Kestävien toimintamallien saamiseksi nykyistä nopeammin osaksi käytännön ruokapalvelutoimintaa tarvitaan lisää yhteistyötä ja uusien työkalujen sekä toimintatapojen innovointia. Yhteistyön laajentamisella maiden rajojen yli voidaan saavuttaa entistä suurempi innovaatiopotentiaali. Itämeren alueella virallinen yhteistyö kestävämpien julkisten ruokapalveluiden puolesta on tähän mennessä puuttunut. Nyt asiaan on saatu muutos uuden hankkeen myötä.
Tuloskunto
Eräs tutkimusryhmä, jonka jäsen olen, on saamassa näillä näkymin vain yhden julkaisupisteen kuluvan vuoden aikana, useiden julkaisujen siirtyessä ensi vuoden puolelle osin meistä riippumattomista syistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisimme saaneet läpi vain yhden paperin, vaan niitä lienee ollut kymmenkunta. Ne ovat kuitenkin olleet esimerkiksi vertaisarvioimattomia ”harmaita” tutkimusraportteja ja suurelle yleisölle tarkoitettuja kansantajuisia tekstejä, joita Opetus- ja kulttuuriministeriö ei rahoitusmallissaan juuri arvosta. Ne eivät ole myöskään hääviä valuuttaa akateemisen meritoitumisen kannalta, joskaan ei niistä haittaakaan liene. Lue loppuun
SLUSH 2019 ja tieteellinen tutkimus
Kasvuyritystapahtuma SLUSH 2019 houkutteli harmaankolean marraskuiseen Helsinkiin median edustajien lisäksi 25.000 osallistujaa, 3.500 start-up -yritystä, 2.000 sijoittaa ja 350 tutkijaa ympäri maailmaa. Mitä Messukeskukseen sullottu SLUSH voisi tarjota akateemiselle tutkimukselle?
Viljelty liha ja muuttuvat maaseudut
Viides kansainvälinen viljellyn lihan konferenssi Maastrichtissa 6.–8.10.2019
Konferenssi kokosi paikalle maailmanlaajuisesti alan tutkijoita, joita kiinnosti soluviljelmäteknologiat ja niillä tuotettu liha. Soluviljelytekniikat mahdollistavat eläinperäisten maataloustuotteiden kasvattamisen bioreaktoreissa ilman varsinaisia tuotantoeläimiä. Vaikka ensimmäinen soluviljellystä lihasta paistettu burgeri syötiinkin jo vuonna 2013, ei sen tuottaminen ole vieläkään ongelmatonta. Haasteita ovat esimerkiksi viljellyn lihan korkea tuotantohinta, lopputuotteen rakenne ja siihen vaikuttavien aineosien, kuten rasvan tuottaminen, sekä kuluttajien ennakkoluulot uutta teknologiaa kohtaan. Lue loppuun
Asukkaiden ääni ja digitaalisuus
Kuinka asukkaan ääni kuuluu ja missä se lausutaan? Haluamme parempia palveluita, viihtyisämpää ympäristöä ja kestävämpää arkea. Toimintamme on digitaalisen teknologian sävyttämää, jolloin katse suuntautuu sen mahdollisuuksiin asukkaiden äänen esiin nostamiseksi. Lue loppuun
Energiaosuuskunnat aluekehittäjinä Saksassa
Kun Saksa päätti luopua ydinenergiasta Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen, se lisäsi uusiutuvan energian, erityisesti aurinko- ja tuulienergian, tuotantoa. Huolena on kuitenkin ollut energian tuotannon epätasa-arvoisuus: esimerkiksi tuulienergiasta eivät aina hyödy ne alueet, joilla tuulimyllyt ovat. Tätä tilannetta on ryhdytty korjaamaan energiaosuuskuntien avulla, ja niillä onkin jo tärkeä merkitys Saksan energiatuotannossa. Lue loppuun
Elintarvikesektori paikkaperustaisen biotalouden veturiksi
Biomassaintensiiviset symbioosit tarjoavat järjestelmätason ratkaisun kaupunkiseutujen kestävään kehittämiseen hajautetusti. Lue loppuun
Viljelty liha suomalaisissa verkkokeskusteluissa: kulttuurintutkijaopiskelijan sukellus bioteknologian maailmaan
”Viljellystä lihasta keskusteleminen voi ravistella totuttuja ruokaan ja lihaan liittyviä käsityksiämme, vaikka tuotteita ei ole vielä saatavilla kaupoissa.” Lue loppuun