Ovatko Etelä-Savon maaseudulla toimivat yritykset kasvuhakuisia?

Niina KuuvaMaaseudulla toimiville yrityksille keväällä 2015 suunnatun kyselymme mukaan reilu neljännes (27 %) on pystynyt laajentamaan toimintaansa viimeisten noin viiden vuoden aikana. Laajenemista, tai toisin sanottuna kasvua, tarkasteltiin markkina-alueen laajuuden, asiakassuhteiden ja yhteistyöverkoston muutosten kautta. Kun katsotaan kasvuhakuisuutta tulevaisuudessa, reilu kolmannes (37 %) aikoo tehdä selkeästi kasvuun tähtääviä toimia ennen vuotta 2020. Kasvuhakuisuus lisääntyy yrityskoon kasvaessa. Lue loppuun

Onko Suomi jakautunut kahtia? Maaseutututkimuksellinen näkökulma käytävään keskusteluun

Aapo_nettiin5[1]Sunnuntaina pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen olemme saaneet lukea mediasta kärkkäitä viestejä siitä, että Suomi olisi viimeisimpien vaalien myötä jotenkin perustavanlaatuisesti jakautunut kahtia: Arvoiltaan liberaaliin kaupunkiin sekä arvokonservatiiviseen maaseutuun. Lue loppuun

Intohimoja maaseutukeskustelun alkujuurilla

Sirkku+PiispanenMarraskuun 18. päivänä K. A. Häyrynen järkyttyi. Hän oli juuri lukenut lehdestä agronomi A. Wartiaisen esitelmän, jossa moitittiin maalaisväestöä kehittymättömästä kilvoituskyvystä ja järjettömyyteen vivahtavasta tuhlailusta. Lehti oli Uusi Suometar. Elettiin vuotta 1886. Lue loppuun

Verkostoituminen – puppua vai bisnestä?

pylkkanenMiten verkostoituminen on onnistunut? Osaanko vastata fiksusti tuohon hankkeen itsearviointilomakkeessa esitettyyn kysymykseen? Ei ole olemassa yhtenäistä määritelmää verkostosta. Toisia koko verkostoitumispuhe nyppii. Kerran ruokapöytääni sattui rahoittajan edustaja, joka sanaili ohjaavansa suoraan silppuriin hankehakemuksen, jonka tavoitteessa komeilee ’verkostoituminen’. Leikkimielellä tietenkin. Mutta tästä sutkautuksesta tiesi, että verkostoituminen oli saanut puhujalta kovin köykäisen merkityssisällön. Se näyttäytyi konkreettisen ja tuloksia tuottavan hanketoiminnan vastakohtana: verkostoituminen olisi pelkkää puppua ja pehmoilua.. Lue loppuun

Euroopan lihakeisarista maaseudun ja luomun kehittäjäksi

rajalaHerrmannsdorferin maatila Saksassa jatkojalostusverstaineen pyrkii olemaan tulevaisuutta viitoittava yhdistelmä luonnonmukaista maataloustuotantoa, eläimiä arvostavaa lajinmukaista kotieläintuotantoa ja elintarvikkeiden käsityötaitoja arvostavaa jatkojalostusta sekä laadukkaiden luomutuotteiden lähimarkkinointia kuluttajille. Nykyisin monipuoliseksi yritysryppääksi laajentunut tila työllistää noin 160 ihmistä, joista lähes puolet työskentelee maatilalla. Lue loppuun

Lähiruoka tutuksi Ruraliassa

Juha LaukkonenTekstin on kirjoittanut Juha Laukkonen

Olin Seinäjoen Ruralia-instituutissa harjoittelijana keväällä ja kesällä 2013 Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset -hankkeessa. Lähdin hakemaan lisäoppia yliopistosta aikuisiällä. Kokemusta on kertynyt työyhteisöistä niin hyvässä kuin pahassa. Oma kokemukseni tutkimustyöstä oli yksinäinen puurtaminen gradun kanssa. Ennakkokuvani tutkijan työstä olikin yksin kynttilänvalossa, ikkunattomassa kammiossa puurtava introvertti tutkija. Lue loppuun

Vihreän markkinatalouden portinvartijat

 

Ruralia-instituutin projektipäällikkö Niina Kuuva

Kokeilemme Etelä-Savossa uutta tapaa lähestyä maaseudun kehittämistyötä ja alueen markkinamekanismeja. Pureudumme maaseutuun kohdistuvan kysynnän ja maaseudun tarjonnan väliseen kohtaanto-ongelmaan, jota on ehkä näkyvimmin käsitelty viime aikoina Sitran Maamerkit-ohjelman yhteydessä. Lue loppuun

Helsinkiläisetkin liian maalaisia?

 

 

 

 

 

 

 

 

Ruralia-instituutin johtaja, professori Sami Kurki

On järkevää ja trendikästä kaupallistaa elämyksiä. Elämykset ovat palvelutuotteina myös ympäristöystävällisiä. Hyinen avantokellunta, aamuyön tunteina haaskalle saapuvat karhut tai lohijoella päivän päätteeksi saatu tärppi luovat melkein hiilivapaata taloutta – varsinkin jos unohdetaan elämysten äärelle hankkiutumisen edellyttämä liikenne. Ruralia-instituutissa on toteutettu useita kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita, joissa erilaisia maaseutuympäristön mahdollistamia elämyksiä on pyritty tuotteistamaan ja myös ratkaisemaan niiden markkinointiin liittyviä haasteita. Lue loppuun