Olin elokuussa Lep
pävirralla Maaseudun Uusi Aika -yhdistyksen järjestämässä maaseutututkijatapaamisessa, joka toimi samalla ennakkotapahtumana vuoden 2017 maaseutuparlamentille, joka kokosi paikkakunnalle kuutisensataa maaseudun sydämenasiakseen tuntevaa ihmistä. Kävimme kylällä pitsalla tutkijatapaamista edeltävänä iltana ja silmäilin einettä odotellessa paikallislehteä. Maaseutuparlamentti oli siinä näkyvästi esillä. Viikonloppuna olisi tiedossa ruuhkia, joten kuntalaisia pyydettiin jättämään lauantaina autot kotiin. Ilmassa oli odotuksen tuntua. Kylpylähotelli Vesileppiksen pihassa oli kova kuhina kunnan yhdistysaktiivien pystyttäessä tapahtumalle puitteita ja rakenteita. Perjantaina heidän panostaan tarvittiin ainakin liikennettä ohjaamaan. Tiedossa oli merkittävä tapahtuma leppävirtalaisille. Lue loppuun
Avainsana-arkisto: maaseutu
Kun tavanomainen ei riitä
Vielä hetki sitten tiedotus oli tyypillisimmällään seminaareja, luentoja ja koulutustilaisuuksia, joihin tiedotettavat tulivat fyysisesti kuulemaan tieteen ilosanomaa. Tulijoita riitti ainakin kohtalaisesti, jos aihe oli heitä kiinnostava. Nykyään tuntuu kiire lisääntyneen niin kovasti, että ihmiset eivät ehdi tai jaksa lähteä enää mihinkään. Tieteen ilosanoman on mentävä ihmisten luo, heidän keskelleen. Lue loppuun
Osuustoiminnan pelipaikkoja sotessa
Toisinaan kannattaa sukeltaa vieraisiin vesiin. Itse tein näin työkavereideni innoittamana ja lähdin tutkimusmatkalle Pellervo-seuran järjestämään Sote ja osuustoiminta -seminaariin. Seminaarin tavoitteena oli tarkastella, miten osuustoimintamalli voisi olla rakentamassa kansalaislähtöisiä, toimivia ja tehokkaita sosiaali- ja terveyspalveluita. Lue loppuun
SHAKE – kestävän paikallisen koulutuksen puolesta
Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen ympärillä viime aikoina käyty keskustelu kuvaa hyvin sitä, että koko suomalainen koulutuskenttä elää nyt läpi suurta muutosta kasvavien vaatimusten ja vähentyvien resurssien polttopisteessä. Tämä muutos on ajankohtainen eri koulutustasoilla niin suomalaisissa kaupungeissa kuin maaseutualueillakin.
Kaikki päätökset eivät ole omissa käsissämme, mutta viimeistään nyt on selvää, että alueellisen koulutusyhteistyön lisääminen on yksi keskeisimmistä toimintaratkaisuista vastauksena nykyisiin suomalaisen opetus- ja koulutuskentän sekä kansallisiin että näin ollen samalla myös paikallisiin haasteisiin. Lue loppuun
Tutkimustulokset käytäntöön – ammatillisella koulutuksella rooli välittäjäorganisaationa?
Tutkimustiedon heikko välittyminen käytäntöön on ollut jo pitkään tunnistettu, olemassa oleva pullonkaula tiedon hyödyntämisessä. Tutkijan rooli päättyy valitettavan usein tulosten julkaisemiseen lähes pelkästään tieteellisellä foorumilla, eivätkä käytännön toimijat juurikaan seuraa näitä foorumeita. Yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta puhutaan paljon, mutta tutkimuksen tulosmittarit ovat kuitenkin puhtaasti tieteellisiin julkaisuihin liittyviä. Lue loppuun
Yhteiskunnallinen yrittäjyys ratkaisu maaseudun palvelutarjonnan säilymiseen?
Viimeaikainen kunta- ja palvelurakenteen muutos on monin paikoin siirtänyt palveluiden tarjontaa maaseudulta yhä kauemmaksi kuntakeskuksiin. Lisäksi kuntien heikentynyt taloustilanne on vähentänyt palveluiden tarjontaa. Esimerkiksi vanhuksille tai erityisryhmille tarjottavien palveluiden määrä on viime vuosina supistunut. Vaikka kunnat ovat vastuussa lakisääteisten peruspalvelujen järjestämisestä, rakenteelliset muutokset ja kuntaliitokset eivät kuitenkaan takaa kuntien kykyä järjestää palveluja kaikille ja kaikkialle. Lue loppuun
Indikaattoreilla on imua – mutta osuvatko ne oleelliseen?
Julkisesti rahoitetun kehittämishanketoiminnan erottamattomaksi vastinpariksi ovat ankkuroituneet vaikuttavuutta koskevat vaateet. Tämän seurauksena vaikuttavuuden arvioinnista on tullut usein toistuva selvitystyön kohde, jossa soveltavalla arviointitutkimuksella on keskeinen osansa.
Olemme arvioineet kuluneena vuonna Ruralia-instituutissa muun muassa kansainvälisiä Leader-hankkeita sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (2007-2013) toimeenpanoa ja vaikuttavuutta paikallisella eli Leader-toimintaryhmätyön tasolla. Kummassakin toimeksiannossa toivottiin ehdotuksia toiminnan vaikuttavuuden mittareiden eli indikaattoreiden kehittämiseksi. Lue loppuun
Huhupuheita ja vallankäyttöä
Susikonflikti sytyttää suomalaiset. Maaseudun perinteinen elämäntapa on törmäyskurssilla urbanisoituneen yhteiskunnan ympäristötietoisuuden ja kansainvälisten suojelusopimusten sitoumusten kanssa. Tämän ympäristökonfliktin ilmenemistä peratessani käsiini osui ranskalaisten ja norjalaisten tutkijoiden muutama vuosi takaperin tuottama yhteisjulkaisu, jossa tarkastellaan susien uudelleen levittäytymisen aiheuttamaa sosiopoliittista konfliktia ilmenneiden huhupuheiden kautta. Lue loppuun