Fragmentaarisuus ja kuvakalskeen jäljet keskiajan ja uuden ajan alun esineissä
Hankkeessa tutkitaan fragmentaarisuutta pyhäksi koetussa esineessä. Pääasiallinen tutkimusmateriaali koostuu suomalaisissa kokoelmissa olevista, aikavälillä 1200–1550 Itämeren alueella valmistetuista maalatuista puuveistoksista, alttarikaapeista ja relikvaarioista. Yhteistyötahojen tutkimustyön ja taiteellisen työn kautta hankkessa liikutaan myös muissa ajoissa ja paikoissa.
Hankkeessa tuotetaan tietoa siitä, miksi näitä esineitä on hajotettu osiin sekä siitä, miten ne ovat jatkaneet ”elämäänsä” fragmentteina. Miten esineen merkitys muuttuu sen hajotessa osiin? Kuinka fragmentit vaikuttavat tapaamme nähdä ja ymmärtää näitä esineitä ja ylipäänsä menneisyyttä?
Mitä tarkoittaa kuvakalske? Hankkeessa käytetään Bruno Latourin kehittämää iconoclash-käsitettä, jonka Elina Räsänen on kääntänyt suomeksi sanaksi ’kuvakalske’. Kuvakalske uudistaa keskustelua ikonoklasmista. Kalskahdukset eivät ole vain kuvainraastoa, vaan ne aiheuttavat esineen muutoksen. Tämä puolestaan voi synnyttää fragmentteja.
Hankkeessa toimivat taidehistorian tutkijat Elina Räsänen (PI), Katri Vuola ja Sofia Lahti. Saila Leskinen on hankkeen tutkimusavustaja. Ks. lisää: Jäsenet / Members.
Kolmivuotinen hanke (2020–2023) on Koneen säätiön rahoittama ja sen affiliaatio on Helsingin yliopistossa.
Yhteistyötahot ja -hankkeet
Arkeologit Dr Céline Murphy, dos. Elisabeth Holmqvist-Sipilä ja dos. Antti Korpisaari
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, tutkimusosasto.
Tutkimushanke Eletty usko keskiajan Suomessa / Tampereen yliopisto
Eletty usko keskiajan Suomessa / Levd religion i medeltida Finland
Tutkimushanke Michel Sittowista / Nigulisten museo, Tallinna
Michel Sittow Põhjas? Altariretaablid kahekõnes / Michel Sittow in the North? Altarpieces in Dialogue
Fragmentation and Iconoclash in Medieval and Early Modern Objects
This research project is about the fragmentation of devotional objects. The primary research material consists of polychrome wood sculptures, altarpieces and reliquaries from the Baltic Sea region, dated from between 1200–1550. These objects are today held in various collections in Finland, including in the congregations of the Lutheran Church. Via our collaborators, the project also involves objects from other regions and eras.
Why have certain objects or works of art been demolished? How do they continue their life as fragments? What meanings does an object begin to bear when its material existence is radically altered, and how do the objects themselves reveal the drastic moments that have occurred during their itinerary? To these questions the project aims to offer new insights.
What is iconoclash? The concept was established by the French sociologist of science Bruno Latour, and translates into Finnish as ‘kuvakalske’. This concept renews the discussion on iconoclasm, because it does not underscore destruction per se, but brings forth the notion of transformation which is, in turn, often a cause of fragmentation. Acts of breakage, reuse and other kinds of fragmentation are, in this project, all approached as episodes of iconoclash that an object experiences during its itinerary, regardless of whether any particular act is considered as ‘iconoclastic’ in nature according to the traditional meaning of the term.
The art historians involved in this endeavour are Elina Räsänen, Katri Vuola, and Sofia Lahti. Saila Leskinen works as research assistant. For more on us, see ‘Members’.
The three-year project (2020–2023) is funded by the Kone Foundation and is affiliated with the University of Helsinki. The research department of the Finnish Literature Society is the project’s primary research environment for 2021.
In collaboration:
Archaeologists: Dr Céline Murphy, Dr Elisabeth Holmqvist-Sipilä and Dr Antti Korpisaari
Research projects:
Lived religion in Medieval Finland
Michel Sittow in the North? Altarpieces in Dialogue
Blogisivun pääkuvan / otsakekuvan tiedot
Kuvakooste: Saila Leskinen
Kuvakoosteen kuvat:
1. Pyhä Birgitta, yksityiskohta monivärisestä puuveistoksesta, n. 1470. Karjaan kirkko. Kuva: Elina Räsänen.
2. Krusifiksi, yksityiskohta monivärisestä puuveistoksesta, 1300-luvun puoliväli/alkupuoli. Marttilan krusifiksista ja Katri Vuolan sitä koskevasta tutkimuksesta voit lukea lisää Muutoksen veistäjät –tutkimushankkeen viestinnässä. Kuva: Katri Vuola.
3. Käsivarsirelikvaario, 1400/1500-luku. Tanskan Kansallismuseo, Kööpenhamina. Sofia Lahden tätä esinettä käsittelevän ruotsinkielisen artikkelin (Tahiti 2/2015) voit lukea tästä. Kuva: Nationalmuseet, CC-BY-SA.
4. Apostoli Paavali, puuveistos Siuntion kirkossa olleesta alttarilaitteesta, n. 1630, nykyään Suomen kansallismuseo, inv. H2632:1-9. Alttarilaitetta käsittelevän Elina Räsäsen ja Saila Leskisen yhteisesitelmän (2020) voit katsoa tästä kohdasta 1:32. Kuva: Elina Räsänen.
Logo: Saila Leskinen.