Autonomia in action!

Teksti: Johanna Vaattovaara

Emootiot heilahtelivat perjantaina 22.5 Kielikeskuksessa, kun samanaikaisesti saatiin toivottaa tervetulleeksi vierailulle tunnettu oppijan autonomian tutkija Ema Ushioda, ja hyvästellä tällä saralla pioneeriyötä tehnyt Kielikeskuksen Englannin yksikön esimies, Flis Kjisik.

Seminaari-iltapäivä From there to Autonomy osallisti monin eri tavoin kuulijat oppimaan motivaatiosta, oppijan autonomiasta ja ennen kaikkea näiden yhtymäkohdista. Iltapäivän käynnisti Ulla-Kristiina Tuomen tervetuliaissanojen ja Leena Karlssonin avaussanojen jälkeen Ema Ushiodan luentoesitys Whose Motivation is it Anyway? Autonomy in Language Learning , joka tempasi yleisön mukaansa pohtimaan omaa suhdettaan aiheeseen.

Seminaarin jälkiosassa Kielikeskuksen ALMS-ryhmä demonstroi yleisölle ”realitynä” ensin kolme todellisuuteen pohjaavaa ohjaussessio-tapausta ja sen jälkeen vertaismentorointisessiota, jossa haastaviksi koettuja ohjaustilanteita käsiteltiin kollegiaalisesti yhdessä toisten ALMS-ohjaajien kanssa.

ALMS   ALMS-vertaismentorointi-tiimi.

Flis toi esiin omassa puheenvuorossaan Farewell to ALMS, että autonomia ei ole metodi. Se on pääoma, joka täytyy oppia (”capacity thas has to be learned”). Vieressäni istunut kollega Toisen kotimaisen kielen yksiköstä kävi muistelemaan monien vuosien takaista oppimiskokemustaan juuri meidän kielikeskuksemme Englannin ALMS-kurssilla. Se oli ollut hänelle yksi merkityksellisimmistä ja mieliinpainuvimmista oppimiskokemuksista, joka perustui kokemukseen siitä, että omaa oppimistaan sai suunnata itse – tuetusti, mutta itsenäisesti.

Tässä seminaarissa sai sekä itkeä, nauraa että oppia. Mitä hienoin päätös keväiselle työviikolle ja Flisin vaikuttavalle aktiiviuralle englannin oppimisen opettajana ja kehittäjänä. Iltapäivän sinetöi Flisin pitkäaikaisen kollegan, autonomian asiantuntija emerita Kaija Ervolan pianoesitys.

Päivän seminaaria emännöi englannin yliopistonlehtori opeakateemikko Leena Karlsson, joka reflektoi Ema Ushiodan työtä seuraavassa kirjoituksessaan.

 

Teksti: Leena Karlsson

Leena’s random thoughts on Ema’s texts related to her plenary

As a practitioner-researcher, I have been inspired by Ema Ushioda’s ideas on motivation for language learning. For the mainstream theorists, learners appear as theoretical abstractions. Ema, however, argues for a person-in-context relational view to motivation (and individual learner differences in general, say, dyslexia); for practitioners with pedagogical concerns this view on learners as flesh-and-blood whole unique human beings should be interesting. A prominent theorist and researcher herself, she has called for more qualitative approaches to motivation if we want to understand how the contextual factors and motivations interact in the lives of “real persons”. Motivation, in Ema’s view, is “an organic process that emerges through the complex system of interrelations” (Ushioda, 2011, p. 13). Ema’s holistic approach to motivation also suggests that learners have a motivational past and a future, not only the brief moment in our classrooms and their current motivational processes. She sees the students’ historical and experiential pasts as being shaped by their learning and using the language, but she also emphasizes the effects of the socio-cultural environment and the students’ goal-directed future perspectives.

Ema

Ema’s interest in the “twin areas of motivation and autonomy in language learning and their interactions” (Ushioda, 2011, p.11) makes her texts resonate with those of us who aim at promoting language learner autonomy. In ALMS, as Flis pointed out in her talk in the seminar, we adhere to the principle “Autonomy requires supportive structures, both internal and external”. Support from a teacher or counsellor for students’ autonomy is crucial for the development of their intrinsic motivation. But this needs to be taken further. For sustaining motivation, metacognitive know-how is needed; practitioners need to have a concern for both “will and skill”, learners’ willingness or motivation plus metacognitive and strategic thinking Very importantly, motivation in the classroom should not be seen as techniques and strategies that are controlled by the teacher. Counsellors/advisers/teachers/peers, however, have a role to play in engaging in dialogic interactions with the learner. The aim of the dialogue is not to do the thinking for the learner but to encourage her to do the thinking herself. In an advising, counselling or teaching situation, strategic thinking needs to be verbalised, discussed and internalised, preferably through the medium of the target language (Ushioda, 2014).

One more piece of advice from Ema for our pedagogy for autonomy: we need to support students’ cognitions not just by the Self but also about the Self. Identity-making is at the centre of our learning, fed by it and feeding into it. It never stops.

Ema’s texts referred to:

Ushioda, E. (2011). Motivating learners to speak as themselves. In G. Murray, X. Gao & T. Lamb, (Eds.). Identity, motivation and autonomy in language learning. Bristol: Multilingual Matters.
Ushioda, E.(2014). Motivational Perspectives on the Self in SLA: A Developmental View. In S. Mercer & M. Williams, (Eds.). Multiple Perspectives on the Self in SLA. Bristol: Multilingual Matters.

 

Yliopistopedagogiikkaa tutkivasti oppien – kielten arvionti- ja palautekäytänteet puntarissa teemapäivässä 24.4.2015

Yleiskuva seminaarista

Miten vertaispalaute tukee kirjoittamista eri kielissä ja eri taitotasoilla? Miten opiskelijat kokevat itsearvioinnin? Miten opettajan arviointi suhteutuu itse- ja vertaisarviointiin? Mitä suullinen kielitaito opiskelijoiden mielestä on ja  miten suullista kielitaitoa pitäisi opiskelijoiden mielestä arvioida? Arvioidaanko klassista kieltä klassisin keinoin? Voiko portfolion avulla oppia?

Muun muassa näihin arviointi- ja palautekäytänteitä kieltenopetuksessa koskeviin kysymyksiin saatiin valaisua teemapäivässä Arviointi ja palautekäytänteet kielten opetuksessa perjantaina 24.4.2015 järjestetyssä seminaarissa. 

Teemapäivä suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä Yliopistopedagogiikka 4 -kurssilaisten kanssa, jotka osallistuivat Humanistisen tiedekunnan ja Kielikeskuksen yhteisesti järjestämälle kurssille YP4 Kielenoppimisen arviointi ja palaute. Lokakuussa 2014 käynnistynyt kurssi huipentui tähän teemapäivään, jossa kurssin projektiryhmät esittelivät tutkimuspohjaisia hankkeitaan.

Kurssin alussa pedagogiset yliopistonlehtorit Marjo Vesalainen ja Johanna Vaattovaara kertoivat avauspuheenvuorossaan YP4-kurssin toteutuksesta sekä motiiveista järjestää yliopistopedagogiikan kursseja projektikursseina: tutkiva työtapa on keino jakaa asiantuntijuutta sekä vahvistaa opetuksen tutkimuspohjaista kehittämistä.

Varsinainen substanssi seminaariin saatiin neljästä projektista. Niistä ensimmäinen,  Satu von Boehmin, Marja Suojalan ja Kirsti Veikkolaisen eli ryhmän “Pakit” (Palautetta kirjoittamisesta) projekti käsitteli vertaispalautetyöskentelyä kielikeskuksen tieteellisen kirjoittamisen, englannin kielen sekä ranskan kielen alkeistason kurssilla.

Vertaistyöskentely, tarkemmin ottaen vertaisarviointi, oli itsearvioinnin ohella keskiössä myös “Arvien” eli Natalia Ihon, Eeva-Liisa Nyqvistin ja Marja Portinin ruotsin ja venäjän kursseja käsittelevässä hankkeessa, joka esittäytyi otsikolla Naapurikielten oppijat aktiivisina arvioitsijoina.

Kahvitauon jälkeen ääneen pääsi ryhmä “Kohteerit”, joka toi kriittisiä näkökulmia arviointikäytänteihin kahdessa erillisessä alahankkeessa. Outi Kaltio ja Anni Sairio käsittelivät esityksessään latinan opetuksen arviointikäytänteitä, eri yliopistojen latinanopettajilta keräämänsä aineiston valossa. Johanna Manner-Kivipuro ja Hanna Vänskä puolestaan keskittyivät kaksikielistä tutkintoa Helsingin yliopistossa suorittavien C1 kielitaitotason arviointikäytänteisiin, jota he käsittelivät alustuksessaan Testissä: toimiva työkieli.

Iltapäivän päätteeksi kuultiin “Sukat”-ryhmän projektin hedelmistä. Alustus Suullisen kielitaidon arvioinnin hyviä käytänteitä toi opiskelijoiden äänen kuuluviin suullisen kielitaidon arviointikäytänteisiin, jota he esittelivät Prezi-esityksensä avulla.

Noin viisikymmenpäinen seminaariyleisö sai osallistua keskusteluun esityksistä Presemon avulla. Keskustelukommenttien kokoelma osoittaa, että teemat virittävät ajatuksia ja keskustelua.

Olipa antoisa iltapäivä!” totesi arvioinnin kärkiasiantuntijamme Anne Nevgi YTY:stä seminaarin päätteeksi.

Projekteista saadaan vielä myöhemmin lukea julkaisuista, joita on tekeillä projektien tiimoilta. Osa niistä ilmestynee Kielikeskuksen julkaisusarjassa. Tulevana syksynä ilmestyvä teemanumero esittelee kielenoppimisen ohjaukseen liittyvää tutkimuspohjaista opetuksen kehittämistä, ja moni artikkeleista pohjaa niin ikään yliopistopedagogiikan kurssin (YP5) projekteihin, jotka syntyivät 2013-2014 järjestetyllä Kielikeskuksen kurssilla. Seuraavana on luonnollisesti suunnitteilla julkaisu kielenoppimisen arviointi- ja palautekäytänteistä.

Perästä kuuluu!

Kieliklubeissa kokoonnuttiin taas koko kevätkauden ajan

Kieliklubit pyörivät perjantai-iltapäivisin Kielikeskuksessa. Kevätkaudella 2015 klubitapaamisten osallistui viikoittain 25-60 jäsentä klubivetäjineen.
Suosituimmiksi kieliryhmiksi nousivat tälläkin kaudella englanti, japani ja saksa, joissa kussakin on ollut keskimäärin kymmenen osallistujaa. Myös suomen kielen klubi on ollut hyvin aktiivinen koko kauden ajan.

Lähes kaikissa klubeissa on ollut yksi tai useampi kurssiassistentti, joka on suunnitellut ryhmän toiminnan yhdessä osallistujien kanssa. Klubeissa on muun muassa katseltu elokuvia, pelattu lautapelejä, käyty puistossa ja kahviloissa ja keskusteltu monenlaisista aiheista. Japanin klubilaiset vierailivat yhdessä Hämeenlinnassa.

Vappu sai varaslähdön Kieliklubien kauden päättäjäisissä 24.4.

Vappu sai varaslähdön Kieliklubien kauden päättäjäisissä 24.4.

Espanjan, ranskan ja venäjän ryhmien vetäjät ovat olleet aktiivisesti mukana, mutta osallistujia on ollut vaihtelevasti. Portugalin, italian ja ruotsin kieliklubien toiminta on ollut hyvin vähäistä. Englannin ryhmä toimi aktiivisesti ilman varsinaista vetäjääkin, mutta olisi toivottavaa, että syyskaudella saisimme kaikkiin klubeihin oman vetäjän, mieluiten äidinkielisen puhujan.

Kieliklubitoiminta jatkuu taas syyslukukaudella 2015. Tietoa klubeista voi mielellään jakaa opiskelijoille ja koko henkilökunnalle.

OOTU toivottaa kaikille opiskelijoille ja henkilökunnalle aurinkoista kesää!

 

Luovasta tieteellisestä kirjoittamisesta Virpi Yliraudanjoen johdolla

Tutkimusseminaarissa 26.3.2015 keskusteltiin luovasta tieteellisestä kirjoittamisesta. Kasvatustieteen tohtori, kirjoittajakouluttaja ja tietokirjailija Virpi Yliraudanjoki alusti aiheesta ja haastoi luennon lopussa seminaarin osallistujia nujertamaan sisäisen sensorinsa.

Seminaaria emännöi ranskan opettajamme Suvi Punkkinen, joka oli jo aiemmin saanut inspiraatiota Virpin kirjoittamisen kurssilta.

Virpin luentomateriaali kattavine kirjallisuusluetteloineen auttaa pääsemään jyvälle luovan tieteellisen kirjoittamisen ideasta ja sen suhteesta nk. perinteisempään tieteelliseen kirjoittamiseen.

 

 

HILC-seminaarissa 19.3.2015 keskusteltiin opiskelijan itsearvioinnista

Onko itsearviointi kielen oppimisen ohjauksessa jo kaikille tuttu menetelmä? Milloin, miten ja miksi opettajat ovat soveltaneet itsearviointia pedagogisena keinona? Esimerkkejä hyväksi havaituista käytänteistä?

Näistä teemoista keskusteltiin HILCissä 19.3. pienryhmissä. Ajatuksia jaettiin salissa osin Presemon avulla. Lue kootut kokemukset ja näkemykset Presemon raporttikoosteesta, joka on sijoitettu Porealtaaseen.

Huom! Jos et ole vielä tähän mennessä pulahtanut, tarvitset ensimmäisellä kerralla Porealtaaseen (Moodlessa) kirjautuessasi salasanan: Pore.

Sieltä löytyy myös Marja Suojalan ja Hanna Vänskän esitys Tieteellisen kirjoittamisen itsearviointitesti käytössä. Hanna ja Marja esittelivät seminaarissa Äidinkielen yksikön kehittämää kirjoittamisen itsearviointityökalua ja opiskelijoilta saatua palautetta. Itsearviointitesti löytyy Plotista.

Kirjallisuusvinkkejä:

  • Atjonen, Päivi (2007). Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi.
  • Cotterall, Sara (2000). Promoting learner autonomy through the curriculum: principles for designing language courses. – ELT Journal 54/2 April 2000, 109–117.
  • Little, David (2007). Language Learner Autonomy: Some Fundamental Considerations Revisited. –Innovation in Language Le arning and Teaching 1:1, 14–29 .
  • Zimmerman, Barry J. (2002). Becoming a self-regulated learner: an overview. – Theory Into Practise 41:2, 64–70.

 

Kirjastolaiset kouluttivat kielikeskulaisia tiedonhaussa (Tutkimusseminaari 26.2.2015)

Helmikuun tutkimusseminaari kokoontui Kaisa-talon ATK-luokassa, missä kirjaston informaatioasiantuntijat Kati Syvälahti ja Leo Näreaho opastivat kielen oppimisen ja opetuksen alan tiedonhaussa. Tarjolla on hienoja, uusiakin resursseja tutkimuskirjallisuuden ja artikkeleiden etsintään. Meitä palvelee mahtava kirjasto tietokantoineen ja henkilöstöineen!

Lopuksi meitä rohkaistiin ja opastettiin RefWorks -viitteidenhallintajärjestelmän käyttöön ottamiseen. Itse tutustuin siihen  ensimmäisen kerran viitisen vuotta sitten, jolloin järjestelmä vaikutti vielä monimutkaisemmalta, enkä jaksanut ryhtyä. Vuosien saatossa RefWorksia on kehitetty selvästi käyttäjäystävällisemmäksi – houkutuin, ja perustin jo omani. Helpompaa kuin heinänteko!

Etkö päässyt paikalle tutkimusseminaariin? Täältä saat kootusti koulutusmateriaalit.            In English: Language Centre – information seeking session 260215

 

 

Kansainväliset toiminnot käynnistymässä jälleen

Tammikuussa Helsingin yliopistolle saapui uusia kansainvälisiä opiskelijoita, joita tervehdittiin perinteisesti Welcome Fair -tapahtumassa Kielikeskuksessa. OOTU:n Nina  ja Riikka olivat mukana tässä HY:n kansainvälisten palveluiden järjestämässä tapahtumassa kertomassa kurssiassistenttitoiminnasta ja kieliklubeista. Moni opiskelija kiinnostuikin näistä toiminnoista ja ilmoittautui mukaan tulevana perjantaina 16.1.2015 järjestettävään assistenttitoimintaa koskevaan info-tilaisuuteen.

Welcome Fairissa toivotettiin uudet kansainväliset opiskelijat tervetulleeksi Helsingin yliopistolle.

Welcome Fairissa toivotettiin uudet kansainväliset opiskelijat tervetulleeksi Helsingin yliopistolle.

Opiskelijat voivat hakea kurssiassistenttiohjelmaan tammikuun 20. päivään mennessä. Ilmoittautumislomake ja lisätietoa toiminnasta löytyy Flamman kurssiassistenttisivulta.

Kieliklubit käynnistyvät jälleen helmikuun ensimmäisenä perjantaina 6.2.2015. Tapaamispaikkana toimii Kielikeskuksen toinen kerros, huone 204. Tietoa kieliklubeista voi mielellään jakaa opiskelijoille ja koko henkilökunnalle!

OOTU toivottaa Helsingin yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle loisteliasta uutta vuotta 2015 ja mukavaa alkanutta opetusperiodia!

Minikonferenssin antia

Aalto yliopiston ja Helsingin yliopiston kielikeskusten yhteistyössä järjestämä Minikonferenssi kokoontui Aalto Design Factoryn kattojen alle torstaina 27.11.2014. Konferenssitunnelmissa piipahdettiinkin jo aiemmin ja nyt on aika vilkaista hieman itse esityksiä.

Alta löytyy muutamiin konferenssiesityksiin liittyviä materiaaleja:

Esitykset ovat ladattavissa OOTU:n blogissa tammikuun 2015 loppuun saakka.

Kielikeskuslaisten Poreallas! – The LC Jacuzzi!

Kielikeskuksen opettajat ovat toivoneet väylää, jonka kautta kuuluttaa kolleegaa vertaishavainnoimaan opetusta. Kipinä vertaistyöskentelyyn on  syntynyt monille yliopistopedagogiikan kursseilla, joihin pääsääntöisesti kuuluu opetuksen vertaishavainnointia ja palautteen antoa osana kurssia. Kokemukset vertsiatyöskentelystä ovat olleet inspiroivia.

Nyt voit pulahtaa Kielikeskuksen juuri avattuun Porealtaaseen (The LC Jacuzzi), jossa voit etsiä vertaishavainnoijaa tai tarjoutua sellaiseksi yliopistopedan kurssien ulkopuolella. Tällä altaalla saa jakaa muutakin opetuksen kehittämiseen liittyvää asiaa aivan vapaasti!

Sukellus porealtaaseen tapahtuu Moodlessa, täällä:

https://moodle.helsinki.fi/course/view.php?id=14704

Jokaisella liittyjällä on automaattisesti täydet oikeudet muokata sivustoa ja viedä sinne materiaaleja. Huom! Ensimmäisellä kerralla kirjautuessa salasana on: Pore

Kolmas minikonferenssi kokoontui

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kielikeskukset järjestivät yhteisen minikonferenssin torstaina 27.11.2014. Puitteina toimi tunnelmallinen Aalto Design Factory, jonka toiminta perustuu matalan kynnyksen innovaatiomahdollisuuksiin. Tilaisuuden aluksi osallistujat saivat kuulla Aalto-yliopiston yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäen kehittämisajatteluun liittyviä näkökulmia.

Kolmannen minikonferenssin osallistujia tutustumassa ja vaihtamassa kuulumisia aloituskahveilla.

Aallon ja HY:n kielikeskusten väkeä konferenssin aloituskahveilla.

Seminaarin varsinaiset esitykset käsittelivät kielten oppimista ja opetusta. Aiheet pohjautuivat osallistujien omaan työhön, tutkimukseen ja kiinnostuksen kohteisiin. Valinnanvaraa riitti niin uusista verkkopohjaisista kieltenopetuksen työkaluista ja opetusalustoista kuin oppimismotivaatiosta ja palautteen roolista vain muutamia esitysten aiheita mainitakseen. Esitysten yhteydessä vaihdettiin ajatuksia näistä tuoreista ideoista, työtavoista ja tutkimuksista sekä pohdittiin niiden sovellusmahdollisuuksia. Opettajien usein työssään kohtaamaan opiskelijoiden esiintymisjännitykseen oli tarjolla Aallon Rinna Toikan vetämä työpaja, jossa ryhmät kehittelivät ja jakoivat erilaisia työskentelytapoja esiintymisjännittämisen helpottamiseksi.

Päivän päätteeksi kokoonnuttiin Design Factoryn Stage-tilaan, jossa viihdyttiin illallisen ja viinin äärellä jatkaen keskustelua päivän aiheista. Stagella oli mahdollista tutustua posteriesityksiin ja keskustella niiden tekijöiden kanssa. OOTUn opinto-ohjaajat Nina Sulonen ja Riikka Forss olivat valmistelleet kansainvälisille opiskelijoille suunnattuun kurssiassistenttitoimintaan liittyvän posterin, joka on saatavilla myös pdf-muodossa: Minikonferenssi_posteri2014.

OOTU kiittää järjestäjiä, esittäjiä ja kaikkia osallistujia erittäin mukavasta ja innostavasta konferenssipäivästä!