Kuusisto, A., Poulter, S. & Harju-Luukkainen, H. (forthcoming) Worldviews and National Values in Swedish, Norwegian and Finnish Early Childhood Education and Care Curricula. International Research in Early Childhood Education.
Tutkimusartikkelissa verrattiin kolmen eri pohjoismaan, Suomen, Ruotsin ja Norjan kansallisia varhaiskasvatussuunnitelmien perusteita katsomuksiin ja kansallisiin arvoihin liittyvistä näkökulmista. Analyysissa tarkastellaan, millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä suhtautumisessa katsomuksiin asiakirjoista löytyy. Suomen, Ruotsin ja Norjan keskenään vertaaminen on mielekästä siksi, että ne jakavat yhteistä pohjoismaista kulttuurihistoriaa, niiden varhaiskasvatusajatteluun liittyy yhdistäviä piirteitä, sekä maiden katsomuksellisessa ja yhteiskuntafilosofisessa taustassa ja nykytilanteessa on samankaltaisuutta. Toisaalta kaikki maat ovat katsomuksellisesti kokeneet viime vuosikymmenien aikana muutoksia ja ”vanha” moninaisuus kohtaa ”uudet” moninaisuuden muodot, mikä haastaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä eri katsomustaustaisten perheiden kohtaamisessa.
Tutkimuksen asiakirja-analyysi toteutettiin vertailevan opetussuunnitelma-analyysin ja sisällönanalyysin periaatteita noudattaen maa kerrallaan. Lopuksi tuloksia verrattiin keskenään. Tutkimustuloksissa nousee esiin se, että maiden opetussuunitelma-ajattelussa esiintyy selkeitä eroavaisuuksia suhteessa katsomusten moninaisuuteen ja siihen, miten kansallisesta näkökulmasta uskonnot ja katsomukset nimetään. Kun ruotsalaisessa opetussuunnitelma-ajattelussa uskonto ja katsomus jäävät hyvin marginaaliseen asemaan, nimetään norjalaisessa ajattelussa maan kristillinen kulttuuriperintö suhteessa norjalaisuuteen varsin selkeästi. Suomi jää monessakin suhteessa näiden maiden väliin, sillä suomalaisessa Varhaiskasvatussuunitelman perusteissa katsomukset ja niiden moninaisuus tunnistetaan merkittäväksi yhteisen kansallisen perinnön ulottuvuudeksi ankkuroimatta tätä kuitenkaan vain tiettyihin perinteisiin.
Tutkimustulosten perusteella artikkelissa pohditaan alati lisääntyvän kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuuden merkitystä kansallisten arvojen haastajana. Toisaalta huomionarvoista on se, että kansallisten arvojen määrittäminen näyttää tapahtuvan oletettujen tai yleiseksi oletettujen katsomusvaikutteiden pohjalta, mikä usein jättää huomiotta vähemmistöihin sisältyvät näkökulmat. Vertailevan opetussuunnitelmatutkimuksen arvo on siinä, että se herättää keskustelun siitä, mitä kulloinkin ajatellaan olevan arvokasta tietoa, kenen arvoja kasvatus edustaa ja millaista yhteiskunnallista hyvää kasvatuksen ajatellaan edistävän.
Tiivistelmä on julkaistu teoksessa:
Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa – Opettajan katsomuksellista osaamista kehittämässä. Saila Poulter, Silja Lamminmäki-Vartia, Katja Castillo (toim.) Helsingin yliopisto 2021.
Tallennuspaikka: Avointen oppimateriaalien kirjasto.