Poulter, S., Kuusisto, A. & Lamminmäki-Vartia. S. (2022) Developing Praxeological Understanding in Teacher Education: A Case of Worldview Education in Finnish ECEC. In Harju-Luukkainen, H., Kangas, J. & Garvis, H. (eds.) Finnish Early Childhood Education and Care – From Research to Policy and Practice. Springer.
Artikkeli tarkastelee prakseologisen metodologian ja tutkimusotteen hyödyntämistä opettajankoulutuksessa. Tutkimuksessa mukana olleet seitsemän varhaiskasvatuksen opettajaopiskelejaa osallistuivat Helsingin osahankkeessa kuvailtuun työskentelyyn, jota sävytti teoreettisen ajattelun ja varhaiskasvatuksen käytännön läheinen vuoropuhelu vertaistuetussa ryhmässä. Tutkimusaineisto koostuu oppimispäiväkirjateksteistä ja syvähaastatteluista, ja aineisto on käsitelty sisällönanalyysiä hyödyntämällä.
Tutkimuksessa selvisi, että opiskelijoista, varhaiskasvatuksen opettajista ja tutkijoista koostuvan vertaisryhmän merkitys oli erittäin tärkeää opiskelijoille oman katsomuksia koskevan ammatillisuuden rakentumisessa, sekä tiedollisen ja emotionaalisen tuen kannalta. Keskeistä oli ryhmän yhteisen keskustelun ja lapsiryhmässä tapahtuvan työskentelyn kautta havainnoida teoreettisen ja pedagogisen tiedon yhdistymistä omassa ajattelussa. Lapsiryhmässä toimiminen synnytti avainkokemuksia, joiden reflektointi katsomuskasvatusta koskevan teoreettisen tiedon valossa koettiin tärkeäksi oman ammatillisuuden hahmottamisessa. Opiskelijat myös kokivat, että opettajien kautta heille hahmottui professionaalisen tiedon rakentuminen ammattikunnan sisältä, ei ulkoapäin annettuna. He arvostivat tätä kollektiivista tiedonrakentamista ja opettajan äänen kuulemista häntä itseään koskevan tiedon muodostumisessa. Toisaalta opiskelijat toivat esiin sen, että varhaiskasvatuksen opettajan katsomuskasvatuksellinen osaaminen on enemmän kuin vain sisältökohtaista tietoa katsomuksista. Kasvatuksen ilmiöiden konteksti- ja tilannesidonnaisuus edellyttävät heiltä ennen muuta kykyä soveltaa varhaispedagogista ja katsomuskasvatuksellista tietoa kussakin tilanteessa viisaalla tavalla.
Artikkelissa avataan prakseologisen oppimisen ja teorian merkitystä opettajankoulutuksen kehittämisen välineenä. Prakseologinen paradigma on osallistavan tutkimuksen ja toimintatutkimuksen perinteiden jäljillä korostaessaan lähestymistavan demokraattisuutta kaikkien osapuolien kesken, tutkittavien äänen kuulemista ja muutokseen pyrkimistä. Prakseologisen lähestymistavan ytimessä on ymmärrys kasvatuksen käytännöstä, praksiksesta, perusteltuna ja tilanne- ja kontekstisidonnaisena käytäntönä. Tähän vaikuttavat kasvatuksen teoriasta ja henkilöstä itsestään nousevat arvot ja uskomukset. Opiskelijat kokivat varhaiskasvatuksen käytäntöön sidotun oppimisprosessin merkittäväksi omassa opettajauuden rakentumisessaan. Tutkimuksessa argumentoidaankin, että akateeminen opettajankoulutus on tärkeää silloittaa reflektoivaan kasvatuksen käytäntöön.
Tiivistelmä on julkaistu teoksessa:
Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa – Opettajan katsomuksellista osaamista kehittämässä. Saila Poulter, Silja Lamminmäki-Vartia, Katja Castillo (toim.) Helsingin yliopisto 2021.
Tallennuspaikka: Avointen oppimateriaalien kirjasto.