Viikon vainaja: kauppaneuvos Jacob Forsell

Poiketaanpa hetkeksi pois tämän sarjan vakiomaisemista, Helsingin Vanhasta kirkkopuistosta, ja matkataan Elimäelle tapaamaan yhtä 1700-luvun merkittävimmistä suomalaisporvareista.

 Jakob Forsell, aateloituna af Forselles (1696–1762) oli suurkauppias, Loviisan pormestari, Strömforsin rautaruukin perustaja, ja yksi 1700-luvun merkittävimpiä suomalaisporvareita. Vaikka hän ei kuulukaan suoraan omaan tutkimusaiheeseeni eli Helsingin porvaristoon, hän on aikalainen ja menestyvän suurporvarin prototyyppi, ja sellaisena erittäin kiinnostava. Luin äskettäin Forsellin elämäkerran ja opin siitä mm. hänen hautansa sijainnin. Forsellia ei ole haudattu Loviisaan, kaupunkiin joka kunnioittaa häntä perustajanaan ja on pystyttänyt hänelle patsaan, vaan Elimäelle, jonne hän vetäytyi vanhuusvuosien lepoon omistamaansa Peippolan kartanoon. Siksi sukulointimatkaamme Kymenlaaksoon sisällytettiin piipahdus Elimäen kirkkoon.

Elimäki on Suomen (surullisen)kuuluisimpia kartanopitäjiä. Henrik Wrede pelasti vuonna 1605 kuninkaan hengen antamalla tälle oman hevosensa kesken taistelun, ja kiitokseksi tästä suvulle läänitettiin koko Elimäen pitäjä. Wreden leski Gertrud von Ungern hoiti läänitystään karskein baltilaisin ottein ja sai maineen talonpoikien rääkkääjänä (Mirkka Lappalainen on piirtänyt rouvasta hyvän henkilökuvan esseekokoelmassaan Maailman painavin raha). Myös Peippolan kartano oli osa Wrede-suvun läänitystä, kunnes Forsell osti sen kenraali Fabian Casimir Wredeltä – joka oli puolestaan Augustin Ehrensvärdin oikea käsi ja Loviisan linnoittaja. Näin pienet piirit taas pyörivät…

Elimäen kunnan vanhassa vaakunassa oli Wrede-suvun kruunupäinen hevonen sekä kaksi talonpoikien raatamista symboloinutta päivätyöpulikkaa. Nyt Elimäki kuuluu uuteen suur-Kouvolaan, jonka vaakuna on tylsintä ja historiattominta mahdollista lajia. Siinä on ”kultainen kuusipuolainen sideruusuke” joka symboloi kuuden kunnan kuntaliitosta. (Entäs sitten kun tulee se seitsemäs, tekee mieli kysyä…).

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/Elimenkirkontapuli.jpg

Elimäen kirkko on 1600-luvulta, mutta sen hauska kellotapuli on rakennettu 1790-luvulla. Siitä näyttäisi puuttuvan alaosa… Tapulin rakentajaksi mainitaan Aatami Juhonpoika Marttila. Ehkä hän on alkanut piirtää sitä ylhäältä alaspäin ja tupakka-askin kansi on loppunut kesken (tai mikä nyt onkaan 1700-luvun vastine tupakka-askin kannelle).

Pilailu sikseen, ja itse kirkkoon. Elimäen kirkossa on Wrede-suvun mahtavuuden päivien peruina komeita barokkiesineitä, kuten alttarikaide, saarnastuoli ja alttaritaulu, sekä muutamia säilyneitä 1600-luvun seinämaalauksia, joissa komeilee erehdyttävästi kolmen muskettisoturin näköisiä apostoleja barokkiperuukeissaan. Mutta kaikki kiinnostus kohdistui nyt Jakob Forsellin hautapaateen. Sen löytäminen on konstikasta, koska se on ilmeisen pysyvästi alttarikuorin lattiamaton alla. Ystävällisen suntion luvalla rullasin maton sivuun valokuvatakseni paaden. Pääkallokuvion suojaksi asetellut vaahtomuovinpalaset jätin paikoilleen, jotta kuvio erottuisi paremmin.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/JakobFosellinhauta.jpg

 

Cristus är mitt Lif och Döden är min Winning. Phil. 1.21. Den som dör förr än han Dör han Dör intet när han Dör. Denna Graf hafver jag Jacob Forsell, född d. 17. Aug. 1696, Asessor och Borgmästare i stapelstaden Lovisa, låtit förfärdiga åt mig och min kära hustru Johanna Ulrika Schultz, född d. 3. December 1723, samt våra kära arfvingar om Gud så behagar.

[Kristus on elämäni ja kuolema on voittoni. Phil 1.21. Se joka kuolee ennen kuin kuolee ei kuole kun hän kuolee. Minä Jacob Forsell, syntynyt 17. elokuuta 1696, asessori ja tapulikaupunki Loviisan pormestari, lepään tässä haudassa, joka on tehty valmiiksi minulle ja rakkaalle vaimolleni Johanna Ulrika Schultzille, syntynyt 3. joulukuuta 1723, sekä rakkaille perillisillemme, jos Jumala niin suo.]

Jakob Forsell kaiverrutti tämän hautakiven jo eläessään. Hän itse lepää kiven alla, mutta hänen vaimonsa ei. Rouva Johanna Ulrika Forsell o.s. Schultz muutti miehensä kuoleman jälkeen Ruotsiin ja lepää Tukholman Saksalaisessa kirkossa. Hän oli saksalaissukuisen porvarin tytär Tukholmasta.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/Forsellesienhautakammio.jpg

Af Forselles -suvun nuorempia edustajia lepää kirkon edessä olevassa hautakammiossa, joka on suljettu muhkealla rautaovella. Hautapatsaan mukaan oven takana lepäävät Jakob Forsellin pojanpoika, keisarillisen senaatin kopisti ja Mustion kartanon herra Berndt Ludvig af Forselles (1792-1862), sekä tämän poika, luutnantti Carl Fredrik Wilhelm af Forselles (1834-1865).

6 thoughts on “Viikon vainaja: kauppaneuvos Jacob Forsell

  1. Hannu Pukkila

    Pari huomiota:
    Berndt Ludvig oli Mustilan (ei Mustion) kartanon herra.
    Kellotapulin malli käytiin hakemasta “Venäjän puolelta” eli Valkealasta, jossa vanha kellotapuli on edelleen jäljellä.
    Jakob Forsell omisti Anjalassa Ummeljoella sahan ja Ruotsinpyhtäällä Strömforsin ruukin. Onko mitään tietoa kuinka paljon niistä lautaa ja rautaa mahdollisesti toimitettiin Svartholmaan ja Viaporiin? Tuli vaan mieleeni Fabian Casimir Wredestä.

  2. Juha-Matti Granqvist Post author

    Kiitos korjauksesta. Ajatusvirhe, sotkin Mustilan ja Mustion toisiinsa. (Tämä on ekstranoloa sikäli, että isomummoni suku oli Mustilan kartanon torppareita juuri Berndt Ludvig af Forsellesin aikana. Eli Mustila olisi pitänyt muistaa jo sukututkimuksestakin…)

    Forsellin liiketoimista tiedän valitettavan vähän. Pitää konsultoida kollegaani Sofia Gustafssonia, linnoitustyömaiden tavarantilaukset ovat hänen alaansa.

  3. Kaisa Kyläkoski

    Tästä viikon vainajasta on ilmestynyt kokonainen kirja, joka ehkä valaisee liiketoimiakin jossain määrin.
    Gösta Kjellin: Sissi-Jaakko, en klassresa i svenskt 1700-tal (Schildts, 2011)

  4. Hannu Pukkila

    Lisäselvitystä Sissi-Jaakon hautakammioon Elimäen kirkossa.
    Lehtiuutinen 120 vuoden takaa (Hufvudstadsbladet no 214 12.08.1893 sivu 3)
    Silloinen opiskelija, todennäköisesti myöhemmin arkkitehti, Bertel Jung on päässyt tutustumaan hautakammioon ja kirjoittanut artikkelin, joka löytyy myös Kansalliskirjaston digitoidusta aineistosta.
    Jutussa mainitaan, että hautakammiossa on neljä isompaa ja kolme pienempää arkkua. Kolmesta isommasta arkusta on olemassa myös kuparilaatat, joiden mukaan hautakammiossa kauppaneuvoksen lisäksi lepäävät hänen vanhimman poikansa sotaneuvos Jakob af Forsellesín molemmata vaimot, Margaretha Charlotta Carlskjöld ja Wilhelmina Christina af Forselles född Reuterskiöld sekä todennäköisesti myös sotaneuvos. Pienemmistä arkuista ei ole mainintaa eikä olettamusta, mutta yksi niistä todennäköisesti kuuluu sotaneuvoksen nuoremmalle lapselle, koska häneen toinen vaimonsa kuoli lapsivuoteeseen.

  5. Eeva-Liisa Oksanen

    Jakob af Forselles kuoli 27.8.1768 eikä vuonna 1762, kuten blogin alussa on mainittu.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *