Hakasalmen huvilan puuttuvat housut

Sederholmin talon Lasten kaupunki -näyttelyn lisäksi on syytä noteerata myös toinen Helsingin kaupunginmuseon suursatsaus: Made in Helsinki -näyttely Hakasalmen huvilassa. Designpääkaupunkivuotta varten pystytetty, mutta ensi syksyyn asti auki oleva näyttely esittelee helsinkiläisiä käsityön ja taideteollisuuden tuotteita ja 1700-luvulta nykypäivään.

Kävin jo kerran Kansallismuseossa bongailemassa helsinkiläisten käsityöläisten kätten töitä, joten nyt oli oiva tilaisuus jatkaa. Samalla voin tehdä “sormiharjoituksiani”, eli tarkistaa väitöskirjamuistiinpanoistani mitä tiedän yksittäisistä helsinkiläisistä porvareista. Se on helppo tapa paljastaa muistiinpanojen puutteita ja aukkoja. (En ole varma, kuinka hauska sitä on lukea, mutta sitä on hauska kirjoittaa.)

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/MadeinHelsinkikermanekat_zpsfe91115a.jpg

Hakasalmen huvilan alakerran ensimmäiset huoneet on omistettu Ruotsin ajan käsityöläistuotteille. Tässä on valikoima helsinkiläisiä kermakannuja 1700-luvulta. Etummaisena olevan tassujalkaisen “mäyräkoirakannun” on tehnyt kultaseppä Anders Ekholm vuonna 1770. Taaempana olevat kannut ovat mestarien Henrik Sohlberg, Mårten Fahlström ja Henrik Sandberg työtä.

Ekholm, Anders, kulta- ja hopeaseppä. Kotoisin Tukholmasta, jossa saanut mestarinkirjan noin vuonna 1751. Saanut porvarisoikeuden Helsingissä 28.11.1757, takaajina räätälikunnan vanhin Martin Rönberg ja satulaseppä Anders Wahlgren. Vaimo Maria Sophia Willandt, tyttäret Hedvig Elisabet (s. 1768) ja Sophia Lovisa (s. 1770). Irtisanonut porvarisoikeutensa ja muuttanut maalle 1772.

Fahlström, Mårten, kulta- ja hopeaseppä. Porvarisoikeus Helsingissä 21.6.1788, takaajina räätälit Carl Boström ja Erik Strömberg. Toiminut ammatissaan ainakin Suomen sotaan (1808) asti. Vaimo Ulrika Fristedt, lapset Fredrika Gustava (s. 1789), Adolf (s. 1793), Gustava (s. 1795), Ulrika Fredrika (s. 1799), Carolina (s. 1801), Gustava Charlotta (s. 1803), Maria Lovisa (s. 1805), Amalia Wilhelmina (s. 1814).

Sandberg, Henrik, kulta- ja hopeaseppä. Henkikirjoitettu Helsingissä vuodesta 1796 alkaen.

Sohlberg, Henrik Johan, kulta- ja hopeaseppä, myöhemmin kontingenttikauppias. Kultaseppä Anders Ekholmin kisälli. Saanut porvarisoikeuden Helsingissä kultaseppänä 16.11.1765, takaajana kultaseppä Anders Ekholm. Ryhtynyt kontingenttikauppiaaksi 5.12.1792.  Kuollut 5.4.1803. Omistanut useita taloja ja tuulimyllyjä Helsingissä, osuuden Vanhankaupungin vesimyllystä ja Soukan tiiliruukista Espoossa sekä Oulunkylän ratsutilan Helsingin pitäjässä. Vaimo Juliana Backman, lasimestari Johan Backmanin tytär. Poika hovioikeudenneuvos Henrik Johan Sohlberg.

Henrik Sandbergin elämänvaellus jää näillä tiedoilla raakileeksi. Häntä ei ole perunkirjoitettu Helsingissä, kirkonkirjamaininnat hänestä puuttuvat, enkä ole näköjään edes löytänyt hänen porvarisoikeusanomustaan. Hän on myös maksanut veronsa siivosti vuosittain, eikä esimerkiksi laiminlyönyt verojaan tai hakeutunut konkurssiin, niin että veroluetteloiden laatijoilla olisi ollut aihetta kirjoittaa hänestä marginaalikommentteja. (Rötöstelijöistä ja veronkiertäjistä jää aina tutkijalle eniten aineistoa, se on historian laki…)

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/MadeinHelsinkiEhrensvaumlrdinteekannu_zps590a48e2.jpg

Tämä teepannu voisi ulkonäkönsä puolesta olla 1960-luvulta. Se on kuitenkin lähes kaksisataa vuotta vanhempi, vuodelta 1778. Hopeatyön on tehnyt meille jo tuttu helsinkiläinen kultaseppä Henrik Sohlberg, ja kannun design on itsensä amiraali Carl August Ehrensvärdin kynästä. Piirtäjänä ja karikatyyrien tekijänä tunnettu poika-Ehrensvärd on siis kokeillut siipiään myös muotoilijana.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/MadeinHelsinkiairutsauva_zps4422c0f3.jpg

Tässä airutsauva, jota käytettiin juhlamenoissa kun kuningas Kustaa III vieraili Helsingissä vuonna 1775. Sauvan on tehnyt kaupungin oma poika, kultaseppä Daniel Kullberg.

Kullberg, Daniel, kulta- ja hopeaseppä. Talonpoika Jacob Zachrissonin poika Ahvenanmaan Saltvikista. Saanut porvarisoikeuden 19.12.1772, takaajat vyöntekijä Daniel Kruse ja räätäli Carl Boström. Kuollut 6.2.1774 naimattomana ja lapsettomana.

Kullberg ehti siis olla kultaseppänä Helsingissä vain vähän yli vuoden . Hän ei ehtinyt nähdä, miten kuninkaan vierailun kunniaksi järjestettyjä seremonioita johdettiin hänen tekemällään airutsauvalla.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/MadeinHelsinkikisaumlllienmajatalonkyltti_zps3c78ca71.jpg

Helsingin puusepänkisällien kiltamajan kyltti on vanha tuttu, se roikkui pitkään museon perusnäyttelyssä Sofiankadulla.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/MadeinHelsinkipuuseppientuliaismalja_zps67dc76bd.jpg

Tässä puuseppien ammattikunnan tervetuliaismaljan kansi vuodelta 1763. Kaikki ne, jotka hallitsevat suomalaisen kansatieteen tärkeimmän perusteoksen eli Mauri Kunnaksen Koiramäen, tietävät, että tervetuliaismalja kuului jokaisen ammattikunnan peruskalustoon, ja sitä säilytettiin ammattikunta-arkussa yhdessä ammattikunnan sääntöjen, jäsenluettelon, rahakassan ym. arvoesineiden kanssa.

Kultasepät ovat tällaisissa kokoelmissa aina kohtuuttoman yliedustettuina, koska heidän kädentuotteensa ovat säilyneet parhaiten. Hopeiset astiat ovat olleet lujia ja kestäviä, niitä on vaalittu ja pidetty arvossa, ja siten ne ovat säilyneet sukupolvelta toiselle. Myös kelloseppien tekemiä taskukelloja on säilynyt joitakin, samoin taidemaalarien tekemiä muotokuvia. Mutta he kaikki ovat olleet käsityöläistön pienilukuista eliittiä, ylellisyystuotteiden valmistajia. Suurin osa Ruotsin ajan Helsingin käsityötuotteiden valtavasta kirjosta on kadonnut, kulutettu loppuun, heitetty pois.

Milloin olet viimeksi nähnyt museossa esimerkiksi 1700-luvun housut? Enkä nyt tarkoita Kustaa III:n univormunhousuja tai vastaavia, vaan vaikkapa helsinkiläisen pikkuporvarin housuja…

One Reply to “Hakasalmen huvilan puuttuvat housut”

Comments are closed.