University of Helsinki
Suomenlinna-keskuksen perinteisellä luentosarjalla oli viime keskiviikkona 20.3. jälleen mielenkiintoinen luento ja tällä kertaa hieman erilaisesta näkökulmasta. FM, tohtorikoulutettava Kati Salo arkeologian oppiaineesta saapui kertomaan helsinkiläisten ravinnosta ja terveydestä 1600–1700-luvuilla perustuen viime syksynä tehtyihin kaivauksiin Senaatintorin putkirikon yhteydessä. Continue reading “Luentomuistiinpanoja: Helsinkiläisten ravinto ja terveys 1600–1700-luvuilla Senaatintorin tutkimusten valossa”
Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 24: kapteeni Carl Tersmeden
Aikalaiskuvausten joulukalenteri ei toki olisi täydellinen ilman vanhaa tuttuamme kapteeni Tersmedeniä, Albergan kartanon omistajaa ja Viaporin upseeria 1750-luvulta, jonka päiväkirjasta on irronnut aikaisemminkin bloggausaiheita.
Tersmedenin alkuperäinen päiväkirja käsittää kaikkiaan 14 osaa, joista neljässä hän viettää aikaa Helsingissä, Espoossa ja Viaporissa; kuusiosaisessa painetussa versiossa hänen Suomen-aikansa taas löytyy – kovin lyhennettynä – osasta IV. Vaikka Tersmeden onkin monien asioiden tarkka muistiinkirjoittaja, paikkojen tai ihmisten kuvailua hänellä ei kovin usein esiinny joitakin sivulauseita lukuun ottamatta. Continue reading “Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 24: kapteeni Carl Tersmeden”
Morgondagens födelsedagsbarn: Johan Sederholm (1722-1805)
En av de få borgare i 1700-talets Helsingfors om vilken mycket är känt och mycket har skrivits är Johan Sederholm. Kanske för att han som en self-made man som lyckades komma upp sig ordentligt är en spännande person, kanske för att hans hus och gravmonument ännu finns kvar att beundra i Helsingfors. En annan orsak är säkert, att han till framtida forskares glädje var vänlig nog att på sin ålders höst skriva ner sina minnen, som också tryckts. Continue reading “Morgondagens födelsedagsbarn: Johan Sederholm (1722-1805)”
Sveaborgs källor på spåren, del 7: Bouppteckningar
Ett material som man kanske inte direkt associerar som en källa till Sveaborgs ekonomiska historia, men som ändå är mycket användbart är bouppteckningar. Ur bouppteckningarna framgår i regel de avlidnas yrke och släktrelationer, men även deras skulder och fordringar samt förstås värdet på deras samlade förmögenhet. Ibland kan också andra uppgifter ha infogats, t.ex. om dödsfallet varit en olyckshändelse eller om det skett på annan ort. Continue reading “Sveaborgs källor på spåren, del 7: Bouppteckningar”
Föreläsning 4.3.2011: Sveaborgs ekonomiska inverkan
Sveaborg var en av de mer betydande ekonomiska investeringarna i modern svensk historia, under den intensivaste byggfasen åren 1 751-56 gick 3-6 % av statens totala budget till fästningsbygget. En del finansierades med skattemedel, men även de franska subsidierna spelade en betydande roll. Men i vems fickor försvann egentligen pengarna? Continue reading “Föreläsning 4.3.2011: Sveaborgs ekonomiska inverkan”
Luento 25.2.2011: Helsinki kauppakaupunkina 1750-1800
Historiansa ensimmäiset vuosisadat, 1740-luvulle asti, Helsingin kaupunki oli elänyt kaupallisesti kituen. Se oli tuhoutunut säännöllisin väliajoin sodissa tai tulipaloissa ja pysynyt ajoittain hengissä vain kruunun tukitoimien ansiosta. Viaporin rakennuskausi (aikakausi Pikkuvihasta Suomen sotaan) oli Helsingille poikkeuksellinen. Ensimmäisen kerran kaupunki tuli taloudellisesti hyvin toimeen ja jopa rikastui kaupallaan. Se sai nauttia myös yli kuusi vuosikymmentä kestäneestä liki keskeytymättömästä rauhanomaisesta kehityksestä. Continue reading “Luento 25.2.2011: Helsinki kauppakaupunkina 1750-1800”
Viaporin vaikutukset -luentosarja alkoi
Helsingin yliopiston historian laitoksella alkoi tänään Viaporin vaikutukset 1700-luvulla -luentosarja. Koko kevätlukukauden kestävä luentosarja on Viapori-tutkimusprojektin henkilökunnan ja tieteellisen yhteisön yhteisponnistus, ja sen aikana valotetaan linnoituksen rakennusvaiheen historiaa eri näkökulmista. Continue reading “Viaporin vaikutukset -luentosarja alkoi”
Viapori avautuu – Sveaborg öppnar sig
Panu Pulma
Projektinjohtaja
Helsingin yliopisto
Viaporin linnoituksen rakentaminen alkoi vuonna 1748. Myös Helsingin kaupunki oli tarkoitus linnoittaa samassa yhteydessä, mutta siihen eivät rahat riittäneet. Ulrikasborg (Ullanlinna) on jäänyt nimenä muistuttamaan suunnitelmasta. Rakentaminen kivisille saarille oli jo itsessään valtava projekti, johon osallistui tuhansia miehiä ja joka vaati ennen näkemättömät määrät työkaluja, raaka-aineita, ruokaa ja vaatteita ihmisille ja rehua sadoille hevosille. Kun lisäksi hankkeeseen liitettiin saaristolaivaston rakentaminen – telakka perustettiin juuri Ullanlinnan alapuolelle, osapuilleen nykyisen Eteläsataman paikkeille – merkitsi Viapori valtavan taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen muutosprosessin alkamista vaikutusalueellaan.
Byggandet av Sveaborgs sjöfästning inleddes år 1748. Avsikten var att samtidigt befästa även Helsingfors stad, men pengarna tog slut innan man hann så långt. Namnet Ulrikasborg lever dock kvar som en påminnelse om den ursprungliga planen. Redan själva fästningsbygget på de karga öarna var ett enormt projekt, tusentals man deltog och det krävdes dittills oanade resurser i form av verktyg, material, mat och kläder till manskapet samt foder till hundratals hästar. När man dessutom ännu började bygga skärgårdsflottan – varvet grundades just nedanför Ulrikasborg, ungefär där Södra hamnen ligger idag – innebar Sveaborg startskottet för en omvälvande ekonomisk, social och kulturell förändringsprocess för hela sin omgivning. Continue reading “Viapori avautuu – Sveaborg öppnar sig”