Nyky-Suomessa itkuvirsien luo löytää yhä useamman tie. Yksi etsii karjalaisia juuriaan, toinen keinoa käsitellä tunteitaan, kolmas on yleisesti kiinnostunut perinteistä, neljäs on innostunut muuten vain ja viides on viehtynyt itkuista taiteellisena ilmaisuna. Karjalaisten ja inkeriläisten itkuvirsien tenho tavoitti minut syksyllä 2007 folkloristiikan opinnoissa.
Folklore arkistoissa – Miten kansanperinne päätyy tallennettavaksi ja jaettavaksi?
Päivystävälle folkloristille tuli tuossa taannoin Instagram-viestillä toive folkloreaineistojen arkistointia käsittelevästä postauksesta. Tähän artikkeliin on koottu perustiedot siitä, miten folklorea on Suomessa ja sen lähialueilla tallennettu ja tallennetaan edelleen.
Jatka lukemista ”Folklore arkistoissa – Miten kansanperinne päätyy tallennettavaksi ja jaettavaksi?”
Itku, itkuvirsi, äänellä itku, itkulaulu. Itkuperinne ja sen monet termit
Itkuvirsillä on monta nimeä, jotka tuovat esiin perinteen monimuotoisuutta, perinteen karjalaista taustaa ja nykyajassa syntyneitä uusia muotoja. Tässä blogiartikkelissa pohdin näitä eri nimityksistä ja periteen moninaisuutta. Pohdintojeni taustalla on ollut halu ymmärtää, miten erilaiset perinteen muodot rituaalisesta käytännöstä esittäväksi taiteeksi suhteutuvat toisiinsa ja miten määritellä itkuvirsi. Jatka lukemista ”Itku, itkuvirsi, äänellä itku, itkulaulu. Itkuperinne ja sen monet termit”
Erään suvun noidat – pääsiäisperinteen mukautuminen
Kulttuurit, yhteisöt ja ympäristöt ovat jatkuvassa muutoksessa. Myös perinteiden täytyy mukautua näihin muutoksiin, jotta ne säilyisivät. Korona-ajan kokoontumisrajoitukset muodostavat kuitenkin uhan monille yhteisöllisille tilaisuuksille ja siten perinteille – myös erään suvun noitaperinteelle.
Jatka lukemista ”Erään suvun noidat – pääsiäisperinteen mukautuminen”
Räätälöity vaihtoehtojoulu ja muita ratkaisuja jouluahdistukseen
Tarvitseeko tehdä rosollia? Imelletty vai imeltämätön perunalaatikko? Onko joulukinkulla sellaisia arvoja, joita seitan ei voi korvata? Entä pahoittaako mummo mielensä, jos joku lapsenlapsista ei pkakaudukaan täyteen junaan ja meneekin jouluksi muualle? Pitäisikö joulukuusi jättää hankkimatta ilmastotekona? Jatka lukemista ”Räätälöity vaihtoehtojoulu ja muita ratkaisuja jouluahdistukseen”
”Vaikka onkin kaukainen, satain vuotten takainen”
Joulu on juhla, jonka suhteen jokainen on kokemusasiantuntija: mitä ruokia kuuluu syödä, millä tavalla lahjat jaetaan – vai annetaanko niitä ollenkaan – ja mitä joulunpyhinä kuuluu tehdä. Folkloristin silmin tarkasteltuna jouluun liittyy paljon puhetta perinteiden aitouden tunnusta eli autenttisuudesta, jota perustellaan usein toimintatavan iällä: näin meillä on aina tehty! On selvää, että tästä huolimatta ei ole olemassa yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa viettää perinteistä joulua. Kyse on ennen kaikkea subjektiivisesta kokemuksesta, joka on monen tekijän summa. Jatka lukemista ””Vaikka onkin kaukainen, satain vuotten takainen””