Green Carea osaksi kasvatusta

Muistatko sanonnan luonto kasvattaa? Miten on, tänä päivänä, kasvattaako luonto meitä? Ainakin luonnon merkitys on muuttunut. Ajatellaan vaikkapa kotiviljelyä. Enää ei ole niin valtavan suurta merkitystä, jos oma pieni kasvimaalla kasvava porkkana- tai perunarivi ei tuottaisikaan runsasta satoa. Vuoden ruokatarpeet eivät enää ole se kotiviljelyn päätarkoitus. Päällimmäisenä on ilo maan muokkaamisesta, kylvämisestä ja taimien hoitamisesta sekä lopulta oman työn hedelmistä tuoreine ruokatarvikkeineen. Entä, mitä luonto merkitsee uusille sukupolville? Osa meistä kiinnittää yhä enemmän huomiota luonnon mahdollisuuteen hyvinvoinnin ja elämänlaadun lisäämisen lähteenä. Voisimmeko kenties kehitellä tätä ajatusta myös ihmistaimen kasvattamisessa, kotona, varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa? Ympäriltämme löytyy jo kasvatuksen ammattilaisia, jotka käyttävät arjen työssään luontolähtöisiä menetelmiä ja siten vahvistavat myös luontosuhteen syntymistä tuleville sukupolville. Tässä kolme esimerkkiä, joissa luonto on esillä kasvatusarjessa. Lue loppuun

Kun tavanomainen ei riitä

Hannele SuvantoVielä hetki sitten tiedotus oli tyypillisimmällään seminaareja, luentoja ja koulutustilaisuuksia, joihin tiedotettavat tulivat fyysisesti kuulemaan tieteen ilosanomaa. Tulijoita riitti ainakin kohtalaisesti, jos aihe oli heitä kiinnostava. Nykyään tuntuu kiire lisääntyneen niin kovasti, että ihmiset eivät ehdi tai jaksa lähteä enää mihinkään. Tieteen ilosanoman on mentävä ihmisten luo, heidän keskelleen. Lue loppuun

Pandoran lipas ja rattikelkka

Carina_Tikkanen_KaukanenJämähdinkö joululahjojen lumoon, voi moni ajatella otsikosta. Pandoran lipas ei ollut varsinaisesti joululahja, vaikka sekin sieltä lopulta löytyy. Kreikkalaisen mytologian mukaan Pandora avasi lippaan ja kaiken maailman vitsaukset pääsivät maailmaan. Tänä päivänä antiikin mytologiasta tulevaa kielellistä metaforaa, Pandoran lipasta, käytetään monessa mielessä. Se on muun muassa kuvasanonta asialle, jota ei ole syytä ottaa käsittelyyn tai kokeilla, koska sen seuraukset voisivat olla ikävät. Lue loppuun

Ainahan niitä on syöty – mutta miten sen todistamme?

partanenLuonnonkasveja on käytetty ihmisravintona vuosisatoja. Niiden käyttö ei ole rajoittunut pelkästään pulavuosien hätäruokaan, vaan käyttöä on ollut myös normaalivuosina osana arkiruokaa. Kasveista on tehty tuotteita myös myyntiin. Jo vuosikymmeniä sitten luonnonkasvien turvalliseen käyttöön ja kaupallistamiseen luotiin koulutusjärjestelmä, jonka avulla koulutettiin lukuisia keruutuotetarkastajia, -neuvojia ja –poimijoita ympäri Suomen. Lue loppuun

Suuri ja mahtava innovaatio?

Blogiin_Merja_LeenaKuluttajien vaatimukset elintarvikealaa kohtaa ovat viime vuosikymmeninä nousseet huimasti. Enää ei riitä, että tarjotaan ihmisille polttoainetta, vaan mukana täytyy olla elämyksiä, uutuuksia ja vaihtelua. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että elintarvikealalla toimivan yrityksen on hypättävä rohkeasti innovaatiojunan kyytiin. Lue loppuun

Luomuluonnontuotteilla puhtia biotalouteen!

partanen”Kyllä nämä meidän metsämarjamme luomua ovat, kun ne ovat niin puhtaita!” Niinpä, puhtaita ovat. Ja ”melkein” luomua. Miksipä emme todistaisi sitä ja sertifioisi niitä virallisesti luomuksi? Tiedämme luonnontuotteidemme puhtauden ja terveellisyyden, mutta emme ymmärrä kertoa sitä muille. Kaikille luontomme puhtautemme ei ole samanlainen itsestäänselvyys kuin meille suomalaisille. Selvää sen sijaan on, että luomusertifiointi on markkinointivaltti ja laadun tae, varsinkin vientimarkkinoilla. Lue loppuun

Aakeella laakeella toisella kotimaisella

DSC_1095Kielitaito ja kansainvälisyys. Näillä kahdella sanalla olen yleensä kuvaillut vahvuuksiani työnhaussa. Luin kolmea pitkää kieltä peruskoulussa ja lukiossa, yliopistossa siihen lisäksi vielä italian ja espanjan alkeet. Olen aiemmin asunut Saksassa kahdesti, ensimmäisen kerran isäntäperheessä kuukauden minivaihdossa lukioaikana ja 2013 vietin puoli vuotta vaihdossa Stuttgartissa. Syksyllä 2014 suoritin opintoihini kuuluvaa erikoisharjoittelua Suomen suurlähetystössä Roomassa. Vieraiden kielten käyttö arjessa ja työelämässä ei siis koskaan ole tuottanut minkäänlaisia vaikeuksia ja jo opintojeni alkuvaiheessa oli selvää, että haluan runsaasti ulkomaankokemusta. Pienen ensimmäisen vuoden opiskelijan mielessä siinsivät Brysselin kiillotetut käytävät. Lue loppuun