Vapaa-ajan asumisen kehittämisen mystisyys ja potentiaali

Monesta kehittämishankkeesta voidaan jälkeenpäin todeta, että olisi ollut parempi, ettei kehittämään olisi koskaan alettukaan. Tästä todistavat vaikkapa jotkut peruuttamattomat kaupunkikuvalliset muutokset tai innovatiiviset kemikaalit, joiden puhdistukseen kuluu enemmän rahaa niistä saatuihin hyötyihin verrattuna.

Kehittämistoiminta koskee myös yhteisöjä. Viime vuosina yksi mielenkiinnon kohteena oleva ryhmä on kuntaan muualta tulevat monipaikkaiset asukkaat. He kiinnostavat erityisesti kuntia, joiden väkiluku on vähenemässä ja joissa samanaikaisesti on vapaa-ajan asukkaiden suhteellinen osuus väestöstä jatkuvasti noussut. He tuovat tutkitusti ostovoimaa ja muuta vireyttä erityisesti kesäkautena monen maaseutukunnan elämään. Lue loppuun

Polku Green Care -palvelujen tuottamiseen

Oletko kiinnostunut tarjoamaan luontoperustaisia, kokemuksellisia ja osallistavia Green Care -palveluja?

Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hanke on luonut yhteistyössä Green Care Finland ry:n kanssa polun Green Care -palvelujen tuottamisen tueksi. Polku on suuntaa antava ja voidaan käyttää yhtenä mallina palvelujen tuottamisen suunnittelussa. Polku löytyy kokonaisuudessaan tekstin lopusta.

Lue loppuun

Roskakaloista hyönteisruokaan ja hirvenmetsästykseen – harjoittelijan kokemuksia ELPIS-hankkeessa työskentelystä

Helmikuun lopussa selailin TepJobs-palvelua, kun eräs ilmoitus kiinnitti huomioni heti. En aktiivisesti etsinyt harjoittelupaikkaa, vaan selailin sivustoa tutkiakseni, olisiko siellä minua kiinnostavia paikkoja. Tätä ilmoitusta en voinut kuitenkaan ohittaa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti etsi harjoittelijoita hankkeeseen, jossa tutkitaan negatiivisen leiman poistamista ympäristömyönteisestä liiketoiminnasta ja kuluttajakäyttäytymistä.

Lue loppuun

Matkailua, kestävää kehitystä ja talousmallinnusta

Kuva Jaana Huhtala

Kuva Jaana Huhtala

Matkailu on kasvava ala ja sillä on vaikutuksia sekä talouteen, ympäristöön että kulttuuriin, niin positiivisia kuin negatiivisia. Alan kasvaessa on noussut huoli matkailun kestävyydestä. Matkamme talousmallinnuksen kansainväliseen EcoMod-konferenssiin Venetsiaan sai meidät pohtimaan aihetta.

Lue loppuun

From a seminar room to an oven – a case of societal impact of research

The need of societal impact of research or research project is nowadays highlighted not only by the University but by each and every research funding source. Societal impact has many faces, to the extend, that everyone knows it, but nobody can say how it really looks or should look like. One thing is clear, research or knowledge, must have an impact on people in general, preferably, a positive impact. The number of reads, or attendance could be, and often is, used as a measure of the societal impact of research. However, the actual outcome of how the obtained knowledge has effected a person is, from that numbers, unknown.

Lue loppuun

Kuka viljelee valkuaiskasveja?

 

Valkuaiskasveille on Suomessa kova tarve. Suomi ja muu Eurooppa ovat riippuvaisia soijasta, jota tuodaan etenkin Amerikoista eläinten rehussa käytettäväksi. Kotoperäisen valkuaiskasvituotannon kasvattaminen on tärkeää maatalouden kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen näkökulmista. Tuota valkuaista! eli Tuova -hanke on pureutunut suomalaiseen valkuaiskasvituotantoon. Hankkeessa on ollut mukana monta osaajaa ja toteuttamassa erilaisia toimia: kenttäkokeita, demoruutuja, pellonpiennarpäiviä, kyselyjä, haastatteluita ja seminaareja sekä tapahtumia. Paljon on tullut tietoa löydettyä ja opittua. Poimin tähän muutaman mielenkiintoisen haarukkapalan valkuaiskasvien viljelijä-tutkimuksesta.

Lue loppuun

Taantuvat maaseutukeskustat – tulevaisuuden kulttuuripankit

Autioituvien suomalaisten maaseutupitäjien väestökadossa, niukkuudessa ja kehityksen kelkasta tipahtamisessa nähdään harvemmin mitään positiivista. Väestönkasvun pysähtymisessä ja taantumisessa voi kuitenkin piillä oma tulevaisuuden potentiaalinsa. Samalla, kun jotain uudistetaan ja kehitetään, sitä usein myös yksipuolistetaan vanhan tuhoutumisen kustannuksella. Vanhat unohdetut kirkonkylät ja pitäjäkeskustat sen sijaan ovat väestökadon myötä turvassa uudistumisen paineelta. Rappion myötä säilyy sellaista kulttuuriperintöä ja maisemaa, jonka arvoa ei vielä tässä ajassa osata edes tunnistaa. Lue loppuun

Transrurbaanit ratkaisut 2020-luvun Suomessa

Suomalaisen maaseudun tulevaisuutta on perusteltua tarkastella globaalin kaupungistumisen kontekstissa. Maailmanlaajuinen kilpailu luo uutta kysyntää, mutta myös ilmeisen tarpeen alueellisesti kestävämmille ratkaisuille. Seuraavat vientivalttimme voivat syntyä transrurbaaneissa verkostoissa. Lue loppuun