Kuukausi: kesäkuu 2020

Blogin kirjoittaja: Ella Airaksinen

Miten saada selkokieliseen asiatekstiin kohtelias ja lukijaa kunnioittava sävy? Selkokielisen kohteliaisuuden reseptiin tarvitaan tekstin suuntaamista lukijalle, velvoittavuuden vähentämistä ja lukijalle muodostuvien roolien tarkkailua.

Nämä kohteliaisuuden ainekset perustuvat pro gradu -tutkielmaani, jossa selvitän selkokielisen oppaan kohteliaisuutta tutkimalla sen suoria ja epäsuoria keinoja puhutella lukijaa. Tällaisia tekstiä lukijalle suuntaavia puhuttelukeinoja ovat esimerkiksi lue, sinun kannattaa, voi ottaa ja haetaan. Puhuttelu kietoutuu kielelliseen kohteliaisuuteen, joka rakentaa kohteliaisuutta nimenomaan kielen kautta. Se on eri asia kuin kohtelias käytös, joka ilmenee vaikkapa huonon vitsin kuulleen kohteliaana naurahduksena, jotta vitsin kertoja ei pahoittaisi mieltään.

Kohteliaisuuden tutkimisen keinot

Tutkielmassani vertailen selkomukautetun oppaan ja sen alkuperäisen yleiskielisen version puhuttelukeinoja Brownin ja Levinsonin (1987 [1978]) kohteliaisuusteorian avulla. Teorian mukaan jokaisella ihmisellä on julkiseen minäkuvaan liittyvät kasvot, joita kirjoittaja voi joko suojella, vahvistaa tai uhata kielellisillä valinnoillaan. Jyrkkä kielto Älä mene sinne voi joissakin tekstiyhteyksissä uhata lukijan kasvoja. Sama asia ilmaistuna hieman toisella tapaa, esimerkiksi Sinne ei saa mennä, puolestaan suojelee lukijan kasvoja. Tutkielma nojaa myös Hallidayn (1994 [1985]) systeemis-funktionaaliseen teoriaan, jonka avulla tutkin sitä, miten tekstin merkitykset muuttuvat yleiskielestä selkokieleen mukautettaessa. Ei ole yhdentekevää, puhutellaanko lukijaa suoraan vai valitaanko epäsuora puhuttelukeino.

Raikkautta näihin vanhoihin teorioihin tuo uudempi kohteliaisuuden tutkimus, jossa korostetaan tilannesidonnaisuutta (ks. Watts 2003; Tanner 2012). Tekstiympäristö ja tekstin tarkoitus vaikuttavat suuresti siihen, voiko jotain yksittäistä ilmaisua ylipäätään tulkita kohteliaisuuden kautta. Kirjoittaja joutuu ottamaan huomioon myös muut selkokielen periaatteet, kun hän valitsee tekstiin sopivia tapoja puhutella lukijaa.

Tutkimustulosteni ja aiemman selkokielen tutkimuksen perusteella rakensin kohteliaan puhuttelun periaatteet, jotka auttavat selkokielisten asiatekstien kirjoittajia huomioimaan lukijansa entistä kohteliaammin tekstin ymmärrettävyyden kärsimättä. Tulevaisuudessa tutkielman avulla on tarkoitus kehittää myös Selkomittaria (2018), joka on tutkijoille ja asiantuntijoille tarkoitettu työkalu selkokielen arvioimiseen. Tähän mennessä selkokielen ohjeissa ja mittarissa tekstin suuntaamista lukijalle ja lukijan arvostamista on pidetty tärkeänä, mutta niiden toteuttamiseen ei ole annettu tutkimukseen perustuvia konkreettisia ohjeita.

Kun suuntaa tekstiä lukijalle sinä-muodolla, vähentää velvoittavuutta ja tarkkailee lukijalle muodostuvia rooleja, pääsee jo pitkälle selkokielisen kohteliaisuuden polulla.

Suuntaa sanasi lukijalle sinä-muodolla

Selkokirjoittajan kannattaa suosia suoraa puhuttelua, sillä sinä-muoto kohdentaa tekstiä suoraan lukijalle. Lukija saa yksiselitteisesti tietää, miten teksti liittyy häneen tai mitä hänen on tekstin mukaan tehtävä. Sinä-muoto sopii tekstiin erityisen hyvin, jos siihen liittyy neutraaleja tai positiivisia merkityksiä tai jos se auttaa herättelemään lukijan mielenkiintoa. Seuraavassa esimerkissä sinä-muoto yhdistyy lauseeseen, jossa kerrotaan lukijan kannalta positiivisesta asiasta:

Voit vaikuttaa omiin työaikoihisi.

Puhuttelukeinon valinnassa täytyy ottaa huomioon myös tekstin tarkoitus ja tekstilaji. Esimerkiksi oppaissa lukijalle suoraan osoitetut ohjeet ja neuvot ovat välttämättömiä, kun taas esitteissä ne voivat jäädä vähemmälle. Selkoteksteissä ohjeiden antamiseen sopii erityisen hyvin imperatiivi, jota usein kutsutaan myös käskymuodoksi. Imperatiivin tehtävä selko-oppaassa on kuitenkin vain harvoin käskevä – useimmiten imperatiivi neuvoo, kehottaa tai kannustaa:

Katso toimialasi luvat ja muut vaatimukset osoitteesta www.suomi.fi.

Imperatiivi ei useinkaan muuta tekstin sävyä liian velvoittavaksi, eikä sitä voi tulkita lukijan kasvoja uhkaavaksi. Lukijan kunnioittamiseen kuuluu se, että lukija saa selkeästi tietää, mitä hänen odotetaan tekevän. Täytyä-modaaliverbi korostaa imperatiivia enemmän, että tekeminen on pakollista:

Kun aloitat yritystoimintaa, sinun täytyy ottaa lakisääteinen eläkevakuutus eli YEL-vakuutus.

Kirjoittajan on tärkeää erottaa tällä tavalla kielellisesti, kuinka vahvaa ja pakottavaa velvoittavuus on. Kun on kyse heikommasta velvoitteesta, kirjoittaja voi miettiä, vähentäisikö tietoisesti tekstin velvoittavaa sävyä.

Vähennä velvoittavuutta ja varo vaarallisia puheenaiheita

Selkotekstien sävy voi muodostua tarpeettoman velvoittavaksi, jos lukijaa ohjailee suoralla puhuttelulla silloinkin, kun se ei olisi välttämätöntä. Tekstien velvoittavuutta voi vähentää erilaisilla kielellisillä keinoilla, jotka eivät vähennä tekstin ymmärrettävyyttä liikaa. Esimerkiksi imperatiivin voi joissakin tapauksissa jättää toistamatta:

Selvitä seuraavat asiat:

• • • (imperatiivia ei toistettu) Paljonko asiakkaita on alueellasi?
    • (imperatiivia ei toistettu) Ketkä ovat kilpailijoitasi?

Kuten esimerkki osoittaa, velvoittavuuden vähentäminen ei aina vaadi epäsuoraa puhuttelua, mutta joskus sekin tulee kyseeseen. Epäsuoraa puhuttelua kannattaa harkita myös tilanteissa, joissa joudutaan käsittelemään arkaluontoisia puheenaiheita. Lukijan kasvoja saattavat uhata puheet vaikkapa rahasta tai työttömyydestä. Tällöin lukijaan voi viitata epäsuorasti jollakin sanalla, johon hänen on mahdollista samastua:

Starttirahaa ei voi saada, jos hakija ei ole maksanut veroja tai hänellä on muita olennaisia maksuhäiriöitä.

Tarpeettoman velvoittavissa tai uhkaavissa tilanteissa voi harkita myös nollapersoonaa, joka viittaa lukijaan puhuttelematta tätä suoraan. Nollapersoonaa ei selkoteksteihin voi kuitenkaan varsinaisesti suositella, koska se jättää lukijan tulkittavaksi, kuka on lauseen tekijä:

Perusasiat talousasioista [nollapersoonan] on kuitenkin hyvä ymmärtää itsekin.

Lauseen tekijän lukijan pääteltäväksi jättää myös passiivi. Selkokielen ohjeiden mukaan passiivia voi käyttää vain, jos lauseen tekijä ei ole tiedossa tai oleellinen. Siksi seuraavan esimerkin kaltaiset epäsuorat viittaukset lukijaan passiivilla eivät sovi selkokieleen:

Starttirahaa haetaan TE-toimistolta.

Tarkkaile, missä roolissa esität lukijan

Selkoviestintä on epäsymmetristä vuorovaikutusta, jossa selkokielen asiantuntija kirjoittaa tekstiä lukijalle, jonka kielellisissä taidoissa on puutteita (Kulkki-Nieminen 2010: 56). Kirjoittajan on siksi syytä tarkkailla, että hän ei tekstillään vähättele lukijaa tahattomasti. Kannattaa esimerkiksi varmistaa, ettei tarjoa lukijalle apua liian innokkaasti tai jatkuvasti esitä lukijaa passiivisena kohteena, jolle asiat vain tapahtuvat. Lukijalle on tärkeää antaa myös aktiivisen toimijan rooli:

Voit tulla uusyrityskeskukseen missä vaiheessa tahansa, kun haluat keskustella yrittämisestä tai tahdot henkilökohtaista, maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa.

Selkotekstissä kannattaa myös miettiä, onko lukijaa tarpeen muistuttaa jostakin asiasta vai voisiko asian vain todeta. Muistuttaminen muista-imperatiivilla kohdistaa lukijan huomion tärkeänä pidettyyn seikkaan, mutta liikaa käytettynä voi vaikuttaa lukijaa aliarvioivalta.

Muista, että tarvitset omistajan luvan aina, kun haluat tehdä muutoksia vuokrattuun tilaan.

Joskus selkokirjoittaja joutuu tekemään kompromisseja kielen ymmärrettävyyden ja kohteliaisuuden välillä: puhutellako lukijaa suoraan, vaikka hänen kasvonsa joutuvat uhatuiksi, vai valitako kohteliaan mutta vaikeamman kielellisen rakenteen? Tässä kirjoituksessa esiteltyjen pro gradu -tutkielmaani perustuvien periaatteiden tarkoitus on helpottaa tasapainoilua kohteliaisuuden ja ymmärrettävyyden välillä.

Ella Airaksinen

Kirjoittaja työskentelee Selkokeskuksessa suunnittelijana. Hän valmistui keväällä filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan suomen kieli.

Kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan:

 Airaksinen, Ella (2019): Puhuttelevaa selkokieltä. Vertaileva tekstianalyysi puhuttelun keinoista ja kohteliaisuudesta selko- ja yleiskielisessä oppaassa. Helsingin yliopiston suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/310535

Tekstiesimerkit tutkielman aineistosta:

Suomen Uusyrityskeskukset ry 2018: Selko-opas yrittäjyyteen. Tietosisällön päivitys Tuulikki Holopainen, Asiatieto Oy. Selkomukautus Ari Sainio, Selkokeskus.

Lähteet

Brown, Penelope & Steven Levinson 1987 [1978]: Language and politeness: Some universals in language usage. Studies in Interactional Sociolinguistics 4. Cambridge: Cambridge University Press.

Halliday, Michael Alexander Kirkwood 1994 [1985]: An introduction to functional grammar. 2nd ed. London: Arnold.

Kulkki-Nieminen, Auli 2010: Selkoistettu uutinen. Lingvistinen analyysi selkotekstin erityispiirteistä. Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos. Tampere: Tampereen Yliopistopaino Oy. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66618/978-951-448093-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Selkomittari 2018. Helsinki: Selkokeskus / Kehitysvammaliitto ry. https://selkokeskus.fi/wp-content/uploads/2018/10/SELKOMITTARI_2018_11.10.18.pdf

Tanner, Johanna 2012: Rakenne, tilanne ja kohteliaisuus. Pyynnöt S2-oppikirjoissa ja autenttisissa keskusteluissa. Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Helsinki: Unigrafia Oy. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/32474/rakennet.pdf

Watts, Richard J. 2003: Politeness. Cambridge: Cambridge University Press.