Tiina Onikki-Rantajääskö: Establishing teaching of Easy Language at the University of Helsinki

The writer of the blog: Tiina Onikki-Rantajääskö

In recent years, Easy Language has been established as part of the language studies at the Faculty of Humanities of the University of Helsinki. Future masters of the Finnish language can choose the course “Introduction to Easy Language” and the “Project course for writing Easy Language”, which are also intended for students of translation studies. Students in other language subjects can usually be included in the courses.

The courses provide basic information about Easy Language and its target groups, as well as training for producing Easy Language texts. Language experts are thus graduating from the University of Helsinki with  knowledge on Easy Language and readiness to develop their expertise in it. Some of them will become teachers of mother tongue and literature and some of them other language professionals, such as journalists, communicators, translators and language consultants. Finnish as a second or foreign language is also connected in many ways to the tasks of language professionals, and in those tasks it is important to know the possibilities of Easy Language. We hope that Easy Language studies will produce language professionals who know how to utilize Easy Language and train others.

There is a great need for Easy Language in society. Its importance will increase as the Accessibility Directive introduces cognitive and, in particular, linguistic accessibility as a civil right. There is a need for language professionals who are able to train experts of Easy Language and work in the field, in order to meet the demand for Easy Language in a quality way. Easy Language is not a panacea but an activity related to the use of language and interaction, and the experts need to understand and take into account the principles of Easy Language.

A lot of research is needed to support the development of Easy Language. In recent years, Finnish-language students at the University of Helsinki have been attracted to Easy Language research from their bachelor’s degree on. Several master’s theses are about to be completed, as well as a few dissertations on Easy Language. Master’s theses concern, for example, the long words of Selkosanomomat (Easy Language newspaper), Easy Language adaptations in school books, and the variation of the perspective in an Easy language detective story. Hopefully, the graduating students will continue to dissertation research. Similar activities are running in other Finnish universities, too, and the Klaara network brings the researchers of Easy Language together from students onwards.

When consolidating teaching of Easy Language, university teachers have also got training on the special features and issues of Easy Language. Over the past couple of years, the courses have been implemented in collaboration with Easy Language experts. This fall, also video lectures have been co-produced. They can be used as part of future teaching and online courses of Easy Language. This will ensure the continuity of teaching in the years to come, when the resources of the Faculty of Humanities are tight due to funding cuts at the university. E-learning creates opportunities to open courses more widely so that time and place constraints are exceeded. Hopefully, at some point, national and international cooperation can also be implemented.

Our goal is to obtain a 30-credit study module for Easy Language and its research, which could be combined with optional studies in other master’s programs as well. However, this is a question of resources. Also, the inclusion of the comprehensive and multidisciplinary dimensions of Easy Language in education demands resources. Enthusiastic feedback from the students helps us to do the long-term work to achieve a persistent  position for Easy Language education at the university.

The writer: Tiina Onikki-Rantajääskö,
professor, Finnish language
Department of Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Faculty of Humanities, University of Helsinki

The original Finnish version of this blog is here.

Tiina Onikki-Rantajääskö: Selkokielen opetus vakiintuu Helsingin yliopistossa

Blogin kirjoittaja: Tiina Onikki-Rantajääskö

Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa on viime vuosina vakiinnutettu selkokielen opetusta osaksi opetustarjontaa. Tulevat suomen kielen maisterit voivat valita opintoihinsa kurssin Johdatus selkokieleen sekä Selkomukauttamisen projektikurssin, jotka on tarkoitettu myös käännöstieteen opiskelijoille. Muidenkin kieliaineiden opiskelijoita mahtuu yleensä mukaan kursseille.

Kursseilla tarjotaan perustietoa selkokielestä ja sen kohderyhmistä sekä saadaan tuntumaa selkokielisen tekstin tuottamiseen. Yliopistosta valmistuu näin kielen asiantuntijoita, jotka tuntevat selkokieltä ja joilla on valmius kehittää asiantuntemustaan sen osalta. Osasta tulee äidinkielen ja kirjallisuuden opettajia ja osasta muita kielen ammattilaisia, esimerkiksi toimittajia, tiedottajia, kääntäjiä ja kielikonsultteja. Suomi toisena tai vieraana kielenä liittyy eri tavoin monen tehtäviin, ja siinäkin selkokielen mahdollisuuksien tunteminen on tärkeää. Toivomme selkokielen koulutuksen tuottavan kielen ammattilaisia, jotka osaavat hyödyntää selkokieltä ja kouluttaa muita selkokielen tuntemukseen.

Selkokielen tarve yhteiskunnassa on suuri.  Sen merkitys kasvaa, kun saavutettavuusdirektiivin myötä myös kognitiivinen ja erityisesti kielellinen saavutettavuus aletaan mieltää kansalaisoikeudeksi. Tarvitaan paljon kielen ammattilaisia kouluttamaan selkokielen käyttäjiä ja toimimaan kentälle, jotta selkokielen kysyntään voidaan vastata laadukkaasti. Selkokieli ei ole ihmelääke, jota otetaan apteekin hyllyltä, vaan kielen käyttöön ja vuorovaikutukseen liittyvää toimintaa, jossa täytyy ymmärtää ja ottaa huomioon selkomukauttamisen periaatteet.

Selkokielen kehittämisen tueksi tarvitaan paljon tutkimusta. Helsingin yliopiston suomen kielen opiskelijoita on viime vuosien aikana houkuteltu selkokielen tutkimukseen kandidaatintutkielmista lähtien. Useita graduja onkin valmistumassa, samoin tekeillä on muutamia selkokieltä koskevia väitöskirjoja. Graduja on tekeillä esimerkiksi Selkosanomien pitkistä sanoista, koulukirjojen selkoistamisesta ja selkomukautetun dekkarin näkökulman vaihtelusta. Graduntekijöistä saadaan toivottavasti lisää tulevia väitöskirjantekijöitä. Samanlaista toimintaa on muissakin Suomen yliopistoissa, ja Klaara-verkosto kokoaa tutkijoita yhteen opiskelijoista alkaen.

Opetusta vakiinnutettaessa myös yliopiston opettajat ovat kouluttautuneet selkokielen erityispiirteiden ja -kysymysten tuntemukseen. Kursseja on parin viime vuoden aikana toteutettu yhteistyössä selkokielen asiantuntijoiden kanssa. Tänä syksynä on tuotettu yhdessä myös videoluentoja, joita voidaan käyttää tulevan opetuksen ja verkkokurssien osana. Näin turvataan opetuksen jatkuvuus myös tulevina vuosina, kun humanististen tiedekunnan resurssit ovat tiukalla yliopistoon kohdistuneiden rahoitusleikkauksien vuoksi. Verkko-opetus luo mahdollisuuksia kurssien avaamiselle laajemmalle niin, että ylitetään ajan ja paikan rajoitteita. Toivottavasti jossain vaiheessa voidaan toteuttaa myös valtakunnallista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Tavoitteenamme on saada selkokielen ja sen tutkimuksen opetuksesta 30 opintopisteen opintokokonaisuus, joka voitaisiin liittää vapaasti valittaviin opintoihin myös muissa maisteriohjelmissa. Tämä on kuitenkin resurssikysymys, kuten myös se, että selkokielen monialaiset ja monitieteiset ulottuvuudet saadaan mukaan koulutukseen. Opiskelijoilta tullut innostunut palaute auttaa rakentamaan pitkäjänteisesti ja sinnikkäästi selkokielen koulutuksen asemaa yliopistossa.

Kirjoittaja: Tiina Onikki-Rantajääskö
suomen kielen professori
suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien maisteriohjelma
humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

English version of this blog is available here.