Helsingin yliopisto
Sanonnan mukaan kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Mutta kertooko kuva juuri sen viestin, joka sillä haluttiin ilmaista? Toukokuussa 2023 julkaistu Selkokuvaopas tarjoaa käytännön neuvoja selkeän, ymmärtämistä tukevan kuvituksen suunnitteluun sekä tekstin ja kuvan yhdistämiseen selkokielisessä viestinnässä. Maksuttoman oppaan voi ladata Selkokeskuksen sivuilta.
Miten kuva tukee tekstiä parhaalla mahdollisella tavalla? Millainen kuvan tulee olla, jotta se on mahdollisimman helppo hahmottaa? Tuoreessa Selkokuvaoppaassa esittelemme käytännön ratkaisuja selkokuvien suunnitteluun ja valintaan. Määrittelemme selkokuvan nimenomaan selkokielisen tekstin ohessa esitetyksi kuvaksi. Oppaassa esittämämme havainnot pätevät kuitenkin kaikkiin kuviin, joilla on ensisijaisesti viestinnällinen tavoite: kuviin, jotka konkretisoivat, selittävät, ohjeistavat tai jäsentävät tekstiä.
Usein juuri kuvitus herättää mielenkiinnon lukemiseen. Kuvat auttavat myös merkittävästi tekstin aiheeseen orientoitumisessa ja tekstin sisällön ymmärtämisessä ja muistamisessa. Kuvien suunnittelulle ei yleensä kuitenkaan anneta samanlaista painoarvoa kuin tekstin suunnittelulle ja muokkaamiselle. Myös julkaisun esteettiselle ilmeelle asetetut toiveet voivat ohjata kuvitusratkaisuja enemmän kuin kuvien informatiivisuus. Ulkoasun ja kuvituksen suunnitteluun ei myöskään usein varata resursseja. Julkaisuissa käytetään tämän takia paljon valmiita, kuvapankeista poimittuja kuvituskuvia. Nämä kuvat valikoituvat julkaisuihin usein yleisen teeman tai tunnelman perusteella, mutta kuvapankkikuvat tukevat harvoin riittävästi viestin ymmärtämistä.
Ohjeita saavutettavaan ja tehokkaaseen kuvaviestintään
Selkokuvaoppaan tarkoituksena on havainnollistaa kuvien merkitystä selkokielisen viestinnän tärkeänä osana. Selkeä kuvaviestintä hyödyttää aivan kaikkia vastaanottajia, mutta on erityisen tärkeää useille selkokielen kohderyhmiin kuuluville vastaanottajille. Kielellisesti heikko lukija voi tukeutua kuviin keskivertolukijaa enemmän: tarkastella niitä tarkemmin ja tulkita niiden sisältöä kirjaimellisemmin.
Selkokuvaoppaaseen on koottu ohjeistus selkokielisen viestinnän työprosessin suunnittelua varten: kuvia ja tekstiä tulisi miettiä rinnakkain, kun selkokielistä viestintää suunnitellaan. Keskustelemme kuvan suhteesta ympäröivään tekstiin: miten teksti vaikuttaa kuvan tulkintaan ja toisinpäin? Annamme ohjeita selkeän kuvan visuaalisten ominaisuuksien suunnitteluun (esimerkiksi värit, kontrastit, ääriviivat, mittasuhteet) ja ymmärtämistä tukevien kuvatekstien kirjoittamiseen. Olemme myös koonneet oppaaseen selkeät esimerkit alt-tekstien kirjoittamiseen näkörajoitteisille. Käsittelemme oppaassa myös kuvien tehtävää lukumielenkiinnon herättämisessä ja esteettisyyden merkitystä kuvaviestinnässä. Oppaassa on lisäksi oma lukunsa ihmisten kuvaamiselle selkokuvissa. Kuvan ihmishahmot herättävät huomion tehokkaasti ja ovat tärkeä samaistumisen kohde, ja siksi niiden laadintaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.
Ohjeita esitellään autenttisten esimerkkien kautta: oppaassa on yli 50 kuvaesimerkkiä. Mukana on kaikenlaisia kuvia: valokuvia, piirroskuvia, yksinkertaisia kuvaikoneita, tukikuvia, yksittäisiä kuvia ja kuvasarjoja. Olemme valinneet mukaan sekä onnistuneita esimerkkejä että sellaisia, joissa olisi kehittämisen varaa – näiden kuvien rinnalle olemme myös tehneet ehdotuksia toimivimmista kuvaratkaisuista.
Sanat ohjaavat kuvaa, kuva ohjaa sanoja
Kun kuva ja sana esitetään rinnakkain, ne tyypillisesti tulkitaan suhteessa toisiinsa. Sanat vaikuttavat siihen, millaisia merkityksiä kuvat saavat, ja kuvat puolestaan ohjaavat sanojen tulkintaa. Jos selkeän tekstiin ohessa esitetään huonosti valittu, aiheeseen heikosti liittyvä kuva, tekstin ymmärrettävyys kärsii: lukija yrittää täydentää tekstitulkintaansa peilaamalla sitä kuvaan, joka vie ajatukset harhaan. Heikoin perustein valittu kuva ei siis tuo tekstiin lisäarvoa. Ilman kuvia julkaistu teksti puolestaan on vaikeasti lähestyttävä: heikko lukija ohittaa pelkän tekstin helposti kokonaan, vaikka teksti olisi selkokielinen ja tarkkaan mietitty.
Onnistunut kuvavalinta täsmentää tekstiä ja auttaa tekstin ydinviestin hahmottamisessa ja muistamisessa. Kuvaan liittyy kuitenkin usein piilomerkityksiä, jotka on hyvä tunnistaa. Yhdessä oppaan esimerkissä pohdimme alla olevia kuvia yhdistettynä virkkeeseen ”Rentoutuminen on tärkeä osa stressinhallintaa”. Kun virke esitetään kuvan rinnalla, virke ohjaa kuvan tulkintaa. Ensimmäisessä kuvassa joogaaminen on kuvan henkilölle rentoutumista, ja toisessa kuvassa henkilö rentoutuu ottamalla päiväunet.
Kuvateksti: Esimerkki Selkokuvaoppaasta: ”Rentoutuminen on tärkeä osa stressinhallintaa”. Kuvat: Anne Ketola (Creative Commons -lisenssi CC BY-NC-ND 4.0).
Tärkeää on kuitenkin myös tiedostaa, että kuvavalinta ohjaa tapaa, jolla virkkeen sanoma tulkitaan. Rentoutuminen on kuvissa esitetty hyvin erilaisilla tavoilla. Ensimmäisessä kuvassa rentoutuminen on fyysisesti aktiivista ja tavoitteellista, toisessa se on hyvin velttoa. Kuvien yhteydessä virke välittää hyvin erilaisia piilomerkityksiä siitä, millaisesta rentoutumisesta stressinhallinnassa on hyötyä. Selkokuvaa valittaessa tulisikin pohtia, mitä kaikkea kuvasta on tulkittavissa ja miten kuvalla voidaan konkretisoida haluttua viestiä.
Saako selkokuva olla kaunis?
Esittelimme ajatuksia Selkokuvaoppaan sisällöstä Selkokielen neuvottelukunnan kokouksessa marraskuussa 2022. Puheenvuoromme sai etäkokouksessa mukavan määrän kommentteja, joista yksi kuului: ”Toivottavasti selkokuvakin saa olla kaunis!”. Kuvan selkeys ei tarkoita, etteikö kuva saisi olla esteettisesti miellyttävä – päinvastoin. Nähdäksemme onnistunut selkokuva on aina esteettisesti houkutteleva tai muulla tavoin kiinnostava.
Kuva välittää sisältönsä tehokkaimmin silloin, jos se houkuttelee katsojaa pysähtymään tarkasteluun. Kiinnostavat kuvat ylläpitävät myös lukumotivaatiota. Kuvan esteettisyydellä on siksi myös viestinnällinen rooli. Selkokuvakin saa siis olla persoonallinen ja ratkaisuiltaan luova. Tärkeintä on tiedostaa, että kuvan taiteelliset ratkaisut eivät saa mennä selkeyden edelle.
Tekstiin ei myöskään tule lisätä kauniita kuvia pelkästään koristelumielessä. Viestinnällisesti turhat koristekuvat aiheuttavat lukijalle ylimääräistä kognitiivista kuormaa.
Teksti ja kuvat suunnittelussa rinta rinnan
Usein kuvitusta aletaan suunnitella vasta (lähes) valmiin tekstin rinnalle. Yksi Selkokuvaoppaan tärkeimmistä opeista on se, että julkaisun kuvituksen suunnittelu kannattaa aloittaa yhtä aikaa tekstin suunnittelun kanssa. Näin päästään lopputulokseen, joka on eheä ja viestinnällisesti linjakas. Kuvat ovat olennainen osa viestintää – jotkut lukijat antavat niille tekstiäkin enemmän painoarvoa – eikä kuvien valintaa ole syytä jättää viime tippaan, tai ulkoistaa graafikolle, joka ei ole ollut mukana tekstin suunnittelussa.
Kuvien suunnittelu varhaisessa vaiheessa tukee myös tekstin suunnittelua ja kirjoittamista. Jos selkojulkaisun suunnittelu aloitetaan esimerkiksi aiheeseen sopivien kuvien valinnasta, myös laadittavaan tekstiin on helpompi löytää terävä fokus. Konkreettisten kuvaesimerkkien miettiminen auttaa myös tekstin selkeässä jäsentelyssä ja yksinkertaistamisessa.
Selkokuvaopas kannustaa pohtimaan kuvia perustavanlaatuisena osana selkoviestintää. Kuvat ovat kullanarvoinen tuki lukijalle, jolla on vaikeuksia tarttua lukemiseen tai hahmottaa ja ymmärtää tekstiä. Selkoviestinnän suunnittelu kannattaa siksi aloittaa pohtimalla seuraavia kysymyksiä: Mistä aiheesta viestitään? Mitä aiheesta kirjoitetaan? Mitä lukijan tulee muistaa lukemisen jälkeen? Miten tekstin pääasioita voidaan ilmaista kuvin? Kuinka teksti ja kuvat voivat tukea toisiaan?
Linkki: Lataa Selkokuvaopas Selkokeskuksen sivuilta.
Kaisa Kaatra (YTM) on Selkosanomien toimittaja ja selkokuvien asiantuntija.
Anne Ketola (FT) on yliopistotutkija Tampereen yliopistossa.