Mennyt Alberga (Alberga revisited)

Amiraali Carl Tersmedenistä on jo muodostunut jonkinlainen blogimme maskotti (jos joku ei vielä tunne häntä, tässä suppea elämäkerta). Viime kesänä teimme retken Leppävaaraan, jossa etsiskelimme Tersmedenin omistaman Albergan kartanon jäännöksiä. Tuloksista raportoin tässä blogissa 11. elokuuta. Nyt olemme vuoden vanhempia ja viisaampia, ja Tersmeden-tietoisuus on karttunut sen verran, että oli aika tehdä uusi Albergan-retki. Seuraavassa hieman kuvia ja tunnelmia.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/VanhaBergansintie.jpg

Jos 1700-luvun Kuninkaantietä pitkin kulkenut matkamies halusi poiketa Tersmedenin luo, hänen oli käännyttävä sivutielle joka vei suurelta maantietä Albergan ja Bergansin kartanoihin. Tuo tielinja on yhä olemassa vanhalla paikallaan ja kantaa nimeä Vanha Bergansintie. Nyt se tosin menee toimistotalojen läpi ja ali.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/Albergankartanontammi.jpg

Kaikki Albergan kartanon vanhat rakennukset ovat hävinneet, mutta jäänteitä Tersmedenin rakennuttamasta muotopuutarhasta on vielä näkyvissä. Viime vuonna kirjoitin, että Espoon kaupunki aikoo muuttaa nämä jäänteet puistoksi, historiallisia jäänteitä vaalien. Työ näyttää olevan jo käynnissä. Melkein läpipääsemätön metsä ja tiheikkö, jossa kahlasimme viime kerralla, on raivattu kokonaan pois. Vain puiston terassien reunoilla kasvavat suuret tammet on jätetty jäljelle. Liekö kuvan taustalla näkyvä tammi peräti itsensä Tersmedenin istuttama… Ainakin sillä on kokoa ja näköä hyvinkin 250-vuotiaaksi.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/Albergankartanonalaterassi.jpg

Tersmeden rakennutti kartanonmäen länsirinteelle pienen barokkipuiston kiviterasseineen. Nyt kun puut ja pusikot on raivattu pois, nämä terassit näkyvät maastossa paljon selkeämmin kuin viime kesänä. Ansku toimii mittakaavana. Tässä näkyy suuren kiviterassin osittain romahtanut lounaiskulma. Taaempana kasvavien suurten tammien kohdalla oli puiston ylin terassi, sen takana – nykyisen Leppävaaran ammattikoulun valkeana möllöttävän rakennuksen paikalla – oli itse kartano.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/Albergankartanonperunakellari.jpg

Ylimmän terassin luoteiskulmassa on kivellä reunustettu kuoppa, joka muistuttaa romahtanutta maakellaria. Mahtoiko tämä olla Tersmedenin kellari? (Se raportti Albergan arkeologisista kaivauksista on kyllä saatava käsiin jossain vaiheessa.) Hänellä oli päiväkirjan mukaan viinikellari, jossa säilytettiin Tukholmasta ostettuja hienoja tuontiviinejä. Tai sitten tämä oli vain työkaluvaja…

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/Albergankartanonankkalampi.jpg

Terassin alapuolella on jäänteitä Tersmedenin kaivauttamista puistolammista. Viime kesänä ne olivat pelkkiä kuivia maakuoppia, mutta nyt niissä oli vettä. Paikka ei ole niin idyllinen miltä se valokuvassa saattaa näyttää: heti kuvan reunan vasemmalla puolella on valtavan korkea meluaita, jonka takana jyrisee Kehä I.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/Albergankartanonkympuistoonpovelta.jpg

Kiivetäänpä sitten takaisin ylimmälle terassille. Seisoessaan kartanonsa puiston puoleisella pääovella Carl Tersmeden näki tämän maiseman – mutatis mutandis. Oven edestä lähti pitkä suora puistokäytävä, joka laskeutui alas ylimmältä terassilta (terassin reuna on tammien kohdalla), kulki läpi alemman terassin (iso ruohokenttä) ja päätyi lopulta alas ankkalammikoiden luo (puistikko ruohokentän takana). Puiston takana, nykyisten toimistotalojen paikalla, aukesi suuri niitty. Terassin ja kuva-alan vasemmalla puolella, jossa nyt on iso tasainen nurmiaukea, lienee ollut kartanon kasvimaa.

Tersmedenillä oli parhaimmillaan palveluksessa oma puutarhuri kartanonpuistoa hoitamassa. Kasvimaa kuului kuitenkin taloudenhoitajattaren vastuualueeseen. Tersmeden mainitsee päiväkirjassaan, miten hän palasi kartanoonsa seitsemältä aamulla oltuaan tervehtimässä työmiehiään: taloudenhoitajatar Cajsa oli kattanut kahvipöydän ja oli jo täydessä työn touhussa kasvimaalla. (Näistä arkipäivän yksityiskohdista kiitos Anskulle, joka on kerännyt T:n päiväkirjasta Albergan taloudenpitoon liittyviä tietoja.)

Kartanorakennuksen itäpuolella olivat ulkorakennukset, joihin kuului Tersmedenin aikana kaksi päärakennuksen siipirakennusta, navetta, maitohuone, vaunuvaja ja riihi. Erityinen ylpeyden aihe Tersmedenille oli navetta, jonka hän rakennutti miltei ensi töikseen Albergan ostettuaan. Augustin Ehrensvärd suositteli aloittamaan kunnostustyöt päärakennuksesta  ja lahjoitti jopa piirustukset, mutta Tersmedenin mielestä navetta oli tärkeämpi… Hänen ystävänsä tuumivatkin, että Albergan navetta oli komeampi kuin itse kartanorakennus.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/Albergankartanonkivijalkakivet.jpg

Kaikkien näiden rakennusten jäänteet ovat jääneet ammattikoulun alle. Koulurakennuksen ympäri käveleminen tuotti kuitenkin yllättävän löydön. Parkkipaikan reunaan on kasattu kiviä, jotka on ilmeisesti siirretty syrjään rakennustöiden tieltä. Ne ovat epäilyttävän säännöllisen muotoisia, ja pienellä tarkastelulla niistä löytää räjäytysjälkiä (kuvan oikeassa alakulmassa näkyy räjähdyspanosta varten porattu reikä) jotka muistuttavat Viaporin muureissa ja Ullanlinnan kallioissa olevia 1700-luvun louhintatyön jälkiä. Lienevätkö nämä Tersmedenin kartanon kivijalkakivet? Vai hänen mallinavettansa?

[Yllä esitetyt tiedot ja arvaukset siitä, missä kohtaa oli mitäkin Albergan kartanon puistossa, perustuvat Espoon kaupunginmuseon julkaisemaan Alberga-kirjaan (1997) sekä Carl Tersmedenin päiväkirjaan.]