Kesäretki Hankoon, osa 1: Gustavssvärn

Hangon merilinnoitus on yksi Suomenlahden pohjoisrannikon neljästä 1700-luvun linnoituksesta (muut ovat Viapori, Svartholma ja Ruotsinsalmi). Se lienee niistä myös huonoiten tunnettu. Se ei ollut sotilaallisesti merkittävä, eikä sen historiaan liity suurten tapahtumien muistoa. Silti se on varsin viehättävä matkailukohde, jonne päätimme suunnata tämänvuotisen kesäretkemme.

Suurimman osan 1700-lukua Ruotsin valtiojohto souti ja huopasi miettiessään, pitäisikö Hankoniemi linnoittaa vai ei. Niemi hallitsi Suomenlahden suuta ja rannikon suurta purjehdusväylää. Augustin Ehrensvärd kävi Hangossa kahdesti tutkimassa sen linnoitettavuutta, mutta toimenpiteisiin ei ryhdytty, kun Viapori ja Svartholma nielivät kaikki resurssit.

Kustaan sodan (1788–90) aikana venäläinen linjalaivasto ilmestyi Hangon vesille ja katkaisi Suomenlahden suun. Ruotsin armeija rakensi pikaisesti Hankoniemelle tilapäisiä kenttälinnakkeita, joilla venäläiset onnistuttiin pitämään loitolla. Vuonna 1793 niemelle alettiin rakentaa pysyviä kivilinnoituksia. Töitä johti kapteeni Carl Nycander. Linnoituslaitteita rakennettiin Drottningsbergin vuorelle Hankoniemelle sekä kolmelle saarelle sen edustalle. Raskaimmin linnoitettiin Gustafsvärnin saari, jonne nousi päälinnake. Gustafssvärniin on mahdollista päästä kesäisin turistiristeilyillä. Myös me ostimme liput sellaiselle.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/Hangonmuseo.jpg

Hangossa oli 1800-luvun puoliväliin asti pieni mutta vireä linnoitusyhteisö. Ensimmäinen rakennusmuisto tulee vastaan jo mantereen puolella: vanha linnoitusväen kasarmi jossa toimii Hangon museo. Sen on perimätiedon mukaan suunnitellut nuori armeijan vallimestari Pehr Granstedt, joka myöhemmän arkkitehdinuransa aikana piirsi monta tässäkin blogissa mainittua rakennusta: Espoon kirkon laajennusosan, amiraali Cronstedtin hautakappelin, Herttoniemen kartanon, sekä tietenkin Presidentinlinnan.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/Gustavssvrninetelbastioni.jpg

Hangon linnoituksen osaksi koitui sama kohtalo kuin Ruotsinsalmen ja Svartholman sekä osittain myös Viaporin – tuhoutuminen Krimin sodassa. Keväällä 1854 linnoitus tulitti menestyksekkäästi Englannin laivaston höyrylaivoja, mutta jo samana kesänä Venäjän sotilasjohto räjäytti sen itse. Rannikkolinnoituksia pidettiin vanhentuneina ja tehottomina, ja Hankoon sijoitetut joukot haluttiin siirtää muualle. Kuvassa eteläisimmän bastionin jäänteet.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/Gustavssvrninkoillisbastioninsispuoli.jpg

Tässä koillisbastionin sisäpuolta.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/Gustavssvrninkoillisbastioninulkopuoli.jpg

Ja tässä saman bastionin ulkokulma rantakalliolta katsottuna. Muurinharjan yli pilkottaa 1950-luvulla rakennetun majakan huippu. 1860-luvulla Gustafsvärnistä tuli majakkasaari, ja majakanvartija perheineen asui saaressa 1970-luvulle asti. Nyt vanhassa majakanvartijan talossa on Suomen Majakkaseuran opastuskeskus ja myymälä.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/Gustavssvrninkalliokaiverrus.jpg

Tässä kohdassa kalliota ovat opastaulun mukaan linnoituksen suunnittelijan Carl Nycanderin kiveen hakatut nimikirjaimet. Ehkä tuossa näkee C:n ja N:n jos luovasti katselee…

Ensi kerralla lisää Hankoa: Hauensuolen kalliokaiverrukset.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *