Kesäretki Hankoon, osa 2: Hauensuoli

Aiemmin on jo kerrottu kesämatkastamme Hangon edustalla sijaitsevalle Gustafsvärnin linnoitussaarelle. Samainen turistiristeily, joka vei meidät sinne, pysähtyi ensin Vanhassa Tullisaaressa aivan Tulliniemen ja Hangon ulkosataman edustalla. Satamassa siinsi laaja tuontiautomeri, mutta Tullisaaren kallioilla avautui meitä kiinnostava kaiverrusten meri.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/Hauensuoli.jpg

Vanhan Tullisaaren ja Kobbenin kallioisten saarten – tai oikeastaan luotojen – välissä oleva kapea salmi on saanut Hauensuolen viehättävän nimen, ja Hauensuolena koko paikkakin paremmin tunnetaankin. Purjehtijat ovat vuosisatoja käyttäneet salmea odottelupaikkanaan tuulten ollessa epäsuotuisia satamasta poistumiseen. (Rannikkotykistössä ollut tuttavani kertoi tuskastuttavaa odottelua luodoilla harjoitetun vielä 1970-luvullakin.) Ajanvietteenään odottelijat – ja myöhemmin muutkin vierailijat – ovat kaivertaneet kallioihin puumerkkejään, vaakunoitaan, kuvia ja kirjoituksia, joista vanhimmat ovat 1400-luvulta. Kaiverruksia on luodoilla kaikkiaan yli 600 kappaletta, mutta meidän päämääränämme oli vaatimattomasti nähdä niistä vain kaksi.

Nimittäin myös Augustin Ehrensvärd kävi täällä. Ensimmäisen kerran hän vieraili Hangossa parin muun linnoituskomission jäsenen kanssa jo vuonna 1747 selvittämässä Ruotsin itärajan turvaamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Hauensuoli tai Vanha Tullisaari eivät esiinny hänen matkapäiväkirjoissaan nimeltä, mutta oletettavaa on, että hän tutki tätäkin paikkaa pohtiessaan mahdollisten linnoituslaitteiden rakentamista.

Ehrensvärdin seuraavasta matkasta on jälkipolville jäänyt konkreettisempaa muistijälkeä. Suuremmalla kahdesta luodosta, aivan Suolen rannalla, parin pelottavan hauraan porrasrakennelman ja muutaman haastavan pöheikön jälkeen on kallioon hakattu kohtalaisen kokoisilla kirjaimilla seuraavaa:

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/Ribbingroadesig.jpg

”Jacten Flickan kom hit med roligt sälskap d. 21 Aug. 1754. Hahn och Gethe mate holmarna, Gerdes och Frese jagade, Liedner fiskade, Skytte lagade godt caffe, Ribbing roade sig, v. Spången ristade stenen och A. Ehrensvärd såg på vatnets högd.”

[“Hilpeä seurue tuli jahti Flickanilla tänne 21. elok. 1754. Hahn ja Gethe mittailivat saaria, Gerdes ja Frese metsästivät, Liedner kalasti, Skytte keitti hyvää kahvia, Ribbing huvitteli, v. Spången kirjoitti kiveen ja A. Ehrensvärd merkitsi veden korkeuden.”]

Kaikilla Flickanin herroilla oli siis oma tärkeä tehtävänsä, jotka kertovat heistä jälkipolville vähintäänkin yhtä paljon kuin pari allekirjoitettua anomuskirjettä kaupungin raadille (joidenkin herrojen toiminnasta Viaporissa ja Suomessa kun ei juuri paljon enempää ole tiedossa). Kaiverrus saa matkan kuulostamaan lähinnä kesäiseltä huviretkeltä, mutta ainakin Ehrensvärdin, Hahnin ja Gethen tarkoituksena oli jälleen tutkia Hangon linnoittamisen mahdollisuuksia. Muiden herrojen mukanaoloon en tosin ole ainakaan vielä keksinyt suoraa ammatillista syytä.

Kaiverruksen viereiseltä kallionpätkältä löytyy toinen, samana päivänä raapustettu merkintä, jonka olemassa oloa emme olleet edes tienneet:

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/Wredenpiirtokirjoitus.jpg

”Fabian Casimir Wrede kom hit 1754 d 21 augus. Cederström, Creutz, Liliehök woro hans föloslagare på des iagt Agneta.”

[”Fabian Casimir Wrede saapui tänne 1754 21. elok. Cederström, Creutz, Liliehök olivat hänen seurueenaan jahti Agnetalla.”]

Ehrensvärdin ystävä ja Svartholman linnoituksen rakentamisesta vastaava F. C. Wrede oli siis oman joukkionsa kanssa samalla luodolla tuona päivänä. Nämä herrat eivät kuitenkaan ilmeisesti olleet mahtuneet samaan alukseen, saati samaan kaiverrukseen. Myöskään heidän tekemisiään ei mainita tarkemmin eikä kirjoitus olekaan saanut liiemmälti kuuluisuutta. Tässä siis vinkki: Jos aiot kaivertaa jotakin jälkipolville, arkipäivän askareet tekevät kaiverruksesta paljon herkullisemman kuin virastokuiva, kaavamainen ilmoitus.

Toinen etsimämme kaiverrus oli hieman haastavampi, sillä sen sijainnista oli useita ristiriitaisia tietoja, joista osa sijoitti sen jopa Tulliniemen puolelle. Onneksi tarkkasilmäinen (ja ehdottoman hilpeä) seurueemme tajusi ensi-innostuksen jälkeen katsoa myös puoli metriä ensin mainitun kaiverruksen yläpuolelle:

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/AugustinEhrensvrdsaknasalltid.jpg

”Aug. Ehrensvärd saknas altid af Finland.”

[”Suomi kaipaa aina Aug. Ehrensvärdiä.”]

Tähän tuntemattoman henkilön tiiviiseen tunteenpurkaukseen on hyvä päättää Hangon-retkemme osa 2. Kolmatta osaa odotellessa…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *