Nuorallatanssia Helsingissä vuonna 1767

Pieni hauska arkistolöytö perjantain piristykseksi. Helsingin maistraatin pöytäkirja 11. heinäkuuta 1767:

Nuorallatanssija Martin Nyrenbeck ilmoittautui ja näytti Linnakanslian hänelle ja hänen seurueelleen antaman passin, sekä pyysi, että saisi Kuninkaallisen Majesteetin Swenska Commedie Grouppenille 23. toukokuuta 1758 antaman privilegion nojalla esittää näytelmiä kaupungissa. Mihin maistraatti katsoi kohtuulliseksi myöntyä. Raatimies Dawid Bergenfeldt oli tosin sitä mieltä, että tällaiseen ei pitäisi antaa lupaa koska kaupungissa on triviaalikoulu.  

[Equilibristen Martin Nyrenbeck förekom på anmälan och upwiste Slotts Cancelliets Pass för sig och sitt metfölia samt begiärdte, å sted af Kongl. Maij:ts erhållna Privilegium af d. 23. Maji 1758 för Swenska Commdedie Grouppen at få upföra Commedier här i Staden. Hwartil Magistraten fant skiäligt at lämna sitt samtycka. Rådmannen Dawid Bergenfelt war dock af den tanke, at sådant ei borde tillåtas i anseende dertil at en Trivial Schola här i Staden är inrättad.]

”Martin Nyrenbeck” oli kuuluisa saksalaissyntyinen akrobaatti ja teatterinjohtaja Martin Nürenbach, joka juuri näihin aikoihin kierteli Pohjoismaissa teatteritaiteen sekatyömiehenä. Hän oli osa Carl Gottfried Seuerlingin teatteriseuruetta joka vuosina 1767–1769 vaelsi Turusta Helsingin, Loviisan ja Haminan kautta Viipuriin. 1770-luvun alussa Nürenbach sai privilegion teatteriesityksiin Oslossa, ja hänen tuottamiaan Ludvig Holmbergin näytelmien esityksiä pidetään suorastaan norjalaisen teatterin alkuna. Myöhemmin hän jatkoi kiertue-elämää Ruotsissa ja kuoli kesken kiertueen Hämeenlinnassa.  

Sitaatissa on kaksi vaikeasti suomennettavaa sanaa. Ensinnäkin tuo equilibristen. Perusteokseni, Knut Cannelinin vanha ruotsalais-suomalainen sanakirja kertoo sen tarkoittavan nuorallatanssijaa (konkr.) ja ilveilijää (kuv.). Svenska Akademiens Ordbokin mukaan se on ”henkilö (esim. nuorallatanssija) joka antaa taiteellisia esityksiä jotka perustuvat suurelta osin hänen kykyynsä säilyttää tasapainonsa”.

Toinen hankaluus on commedie. Svenska Akademiens Ordbokin mukaan sana tarkoitti vielä 1600-luvulla näytelmää yleisesti (samoin kuin monissa muissakin eurooppalaisissa kielissä, vrt. esim Danten La divina commedia) mutta oli jo 1800-luvulla vakiintunut nykyiseen muotoonsa, tarkoittamaan koomista näytelmää. 1700-luku on siis siirtymäaikaa tässä suhteessa. Suomensin sanan tässä näytelmäksi, vaikka esityksissä oli kyse lähinnä jonkinlaisista viihdeiltamista, joissa yhdistettiin teatterikohtauksia ja akrobatiaesityksiä. Nürenbachin kerrotaan olleen kiertueen vetonaula, mikä johti riitoihin seurueen näytelmäpuolen kanssa. Yleisö kun tuli katsomaan akrobatianumeroita eikä näytelmiä, ja Nürenbach vaati sen mukaisesti suurimmat voitot itselleen.

2 thoughts on “Nuorallatanssia Helsingissä vuonna 1767

  1. Panu Pulma

    Kiitos jälleen hienosta esseestä. Pienenä korjauksena todettakoon, että näytelmäkirjailija oli siis Ludvig Holberg (1684-1754), Tanskan kirjallisuuden ylpeys, joka kuitenkin oli syntyperältään norjalainen, ja hyvin ylpeä siitä. Hän esitti jo 1729 yliopiston perustamista Kristianiaan (Osloon), mikä tanskalaisesta vinkkelistä katsottuna olisi ollut silkkaa separatismia, jos joku muu olisi sitä ehdottanut. Holberg oli kuitenkin niin suosittu, että hänen näytelmiensä vuoksi hovissa nähtiin tarpeelliseksi rakentaa kokonaan uusi teatteritalo Kööpenhaminan Kongens Nytorville. Hauskaa huomata, että helsinkiläisetkin saivat makupaloja Holbergin näytelmistä.

  2. Juha-Matti Granqvist Artikkelin kirjoittaja

    Erisnimien kirjoittaminen väärin on ydinosaamisaluettani (kts. esim. kommentit tähän ja tähän bloggaukseen).

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *