University of Helsinki
Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.
Kävin eilen päiväkävelyllä Vanhassa kirkkopuistossa, joka oli yksi Kirpputoripäivän myyntikeskittymistä. Tällaiset tapahtumat nostavat aina esiin puiston hankalan kaksoisluonteen: se on periaatteessa hautausmaa, mutta sitä käytetään kuin yleistä puistoa. Useimmat kirpputorimyyjät pitivät asiallisen raon hautoihin ja hautakiviin, mutta poikkeuksiakin oli: joku käytti Anders Kocken hautakiveä henkarina popliinitakille, toinen oli asetellut vaalenpunaisia toppeja Rosenströmin-Kuhlbergin sukuhaudan kivelle. Ja Viron vapaussodassa kaatuneiden suomalaisten vapaaehtoisten hautamuistomerkistä oli improvisoitu teline DVD-levyille. Voisikohan kaupunki kenties ensi vuonna hienovaraisesti ohjeistaa: “Olkaa hyvä älkääkä ripustako esineitä hautakiviin tai käyttäkö niitä myyntipöytinä…”
Valitus sikseen, ja päivän vainajaan:
http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/AFBrummer_zps42492bb2.jpg
A. F. Brummer, ofv. Lieutenant, Svensk och Fransk Riddare. Född 1753, kallad till en bättre verld 1800. Den Dygdigens Graf är en helgdom hon skall öppnas en gång och Stolftet upstå för att emottaga odödlighetens krona.
[A. F. Brummer, everstiluutnantti, Ruotsin ja Ranskan ritaristojen jäsen. Syntynyt 1753, kutsuttu parempaan maailmaan 1800. Hyveellisen hauta on pyhäkkö, joka on kerran aukeava ja tomu ylösnouseva ottamaan vastaan kuolemattomuuden kruunun.]
Tässä törmätään taas siihen, miten eriarvoisia 1700-luvun ihmiset ovat lähteiden edessä. Kun kyseessä on pienporvari, on hajatietoja hänen elämästään etsittävä täikammalla. Kun kyseessä on aatelinen upseeri, ei tarvitse kuin avata pari hakuteosta ja (jokseenkin) täydelliset elämänvaiheet ovat kasassa. Kuten tässä tapauksessa. Näin kertoo Brummerista St. Augustinin vapaamuurarilooshin matrikkeli (vapaasti ja lyhentäen suomentaen):
Adolf Fredrik Brummer, syntynyt Kemiössä 11.2.1753, vanhemmat luutnantti Karl Magnus Brummer ja Regina Kristina Lindblom. Armeijan Laivaston furiiri 1770, kersantti 1771, vänrikki 1775, luutnantti 1782, kapteeni 1783, majuri 1791, everstiluutnantti 1793. Ruotsin Kuninkaallisen Miekkaritarikunnan ritari 1782, Ranskan Orden Pour le Mérite Militaire 1782. Kuollut Viaporissa 21.2.1800. Avioitunut Viaporissa 3.2.1788, puoliso Magdalena Sabina Psilanderskjöld, s. 27.7.1767, k. Espoossa 24.4.1824, vanhemmat ruotumestari Nils Psilanderskjöld ja Johanna Elisabet Danckwardt.
Aatelismatrikkelista herra A.F.B:tä ei löydy Brummer-suvun alta, eli hän lienee kuulunut johonkin monihaaraisen suvun aatelittomista haaroista. Vaimonsa suvun yhteydessä hänet lyhyesti mainitaan. Sabina Elisabet Brummer (o.s. Psilanderskjöld) oli riikinruotsalaista Psilanderskjöldin aatelissukua. Hänen sisarensa Gustava Christina oli myös Viaporin upseerinrouvia, naimisissa Armeijan Laivaston kontra-amiraalin Carl Adolph Danckwardtin kanssa.