Helsingin yliopisto
Tekstin avulla kuva ja tunne yhdistyvät kuvataiteilija Kaisu Sirviön työssä. Nykypäivänä tekstityötä tarvitaan myös taiteen markkinointiin.
Saavumme Helsingin Kivipainolle, taidelitografian painamiseen keskittyneelle työpajalle. Kivipaino on ainoa paikka Suomessa, jossa historiallista, 1700-luvulla kehitettyä painomenetelmää voi toteuttaa. Radiosta soiva musiikki ja pajan perältä kantautuva puheensorina luovat rennon ja kotoisan tunnelman.
Olemme haastattelemassa Kivipainon uusinta jäsentä Kaisu Sirviötä tekstityöstä ja sen merkityksestä taiteilijan työssä. Aktiivisesti Kivipainolla työskentelevä Sirviö kertoo olevansa sekä taidegraafikko että kuvataiteilija. Hän käyttää ammattinimikkeitä kuitenkin tilanteen mukaan. ”Kuvataiteilijan nimike on kattavampi ja sikäli kuvaavampi.”
Taidetta ja tunnetta sanoin
Vaikka kuvataiteilijan työ pohjautuu kuvallisuudelle, myös teksteillä on valtaa. Keskeistä taiteilijan työssä on kuvataiteen sanallistaminen. Toisinaan taideteoksen oheen toivotaan tekstiä, joka sanallistaa teosta. Oheistekstiä saattavat toivoa esimerkiksi tilaustyön tilaajat. Jos teos on tilattu lahjaksi, sen oheen kirjoitettu teksti saatetaan lukea lahjan saajalle vaikkapa teosta luovutettaessa. On tärkeää pystyä sanallistamaan tunteitaan ja ajatuksiaan, joita taiteeseen ja taiteen tekemiseen liittyy.
Hyvänä esimerkkinä taiteen ja tekstin yhteispelistä toimii Kuopion Yliopistollisen sairaalan laajennushanke. Sairaalan uudelle syöpäosastolle avataan 52 uutta yksityistä potilashuonetta, joista jokaiseen tulee suuri taideteos. Sirviö valittiin hankkeeseen useamman hakijan joukosta. Hankkeeseen kutsutut taiteilijat hakivat tehtävää omilla teoksillaan ja teksteillään.
Tekstien kirjoittaminen alkoi taiteen ajattelemisesta, mutta oli erityisen tärkeää asettua potilaan asemaan ja sanallistaa ajatuksiaan. ”Mietin paljon sitä, että miltä musta tuntuisi olla potilaana tässä huoneessa ja katsoa tuota kuvaa, ja juuri siitä olen kirjoittanut.”
”Se mitä seinille tulee, on myös sitä mitä mä ajattelen, ja se mitä mä ajattelen, niin sen mä oon kirjoittanut”, kiteyttää Sirviö.
Paikalla oleva taidegraafikko Kuutti Lavonenkin intoutuu keskustelemaan taiteen ja tekstin yhteydestä. Hän tiivistää taiteen ja runouden yhteyden Horatiuksen vertauksella runouden ja kuvallisuuden samankaltaisuudesta: ”Ut pictura poesis”, eli ”runo on kuin maalaus”.
Taiteen markkinointi on tekstityötä
Teksti ja taide ovat aina kulkeneet yhdessä, mutta nykyään on otettava huomioon myös markkinointi. Rahoitusta haettaessa tai erilaisiin projekteihin pyrittäessä taide voidaan osoittaa merkitykselliseksi tekstin avulla.
Taiteen markkinoinnissa on kuitenkin omat haasteensa. ”Ei voi ajatella, että markkinointi on samanlaista kuin keittiöremontin myyjällä, joka voi vakuuttaa, että meidän keittiöt on maailman parhaimpia. Omasta taiteesta ei pysty kirjottamaan niin, että tässä on kuulkaa maailman parhaimpia töitä.” Sirviön mukaan täytyisi sen sijaan kuvailla, millaista oma taide on ja mitä taiteestaan ajattelee. Ei tulisi yrittää vakuuttaa, että taide on sopivaa, sillä se on asiakkaiden ratkaisu. Siinä mielessä teokset lopulta ratkaisevat.
Tekstityöhön olisikin hyvä valmistaa taiteilijoita jo koulutettaessa. Olisi tärkeää, että nuoret taiteilijat oppisivat kirjoittamaan taiteestaan. ”Minun aikanani sitä ei juurikaan käsitelty”, Sirviö muistelee.
Teksteillä on merkitystä taiteen synnyssä, vaikka se jääkin helposti huomiotta. Sirviö toteaa itsekin ajatelleensa haastattelumme yhteydessä ensimmäistä kertaa työtään tekstityön näkökulmasta. ”Sain sanoitettua itselleni joitain asioita, joita en ole aiemmin oivaltanutkaan.”
Stefan Holm, Maiju Luukka, M. Vanhanen, Hanna Virranpää