Helsingin yliopisto
Erik Niemi on työskennellyt vuodesta 2018 lähtien juristina lakiasiaintoimisto Turre Legalilla, jossa hän perehtyy monipuolisesti juridisiin teksteihin, kuten sopimuksiin, lakeihin ja oikeuskirjallisuuteen. Niemi kertoo, että tekstien kanssa toimiminen on merkittävä osa hänen päivittäistä työtään.
Liikejuridiikan parissa työskentelevä Erik Niemi on usein tekemisissä erilaisten sopimustekstien kanssa. Sopimukset ovat hänen yleisimmin työstämänsä tekstilaji, ja hän pitääkin niitä erityisen antoisina niiden haastavuuden takia. Onnistumisen tunne syntyy, “kun keksii jonkun hienon ja kauniin lauseen, joka ratkaisee ongelman”. Niemi painottaa, että juristin tuottaman sopimustekstin pitää olla mahdollisimman selkeää ja ymmärrettävää, mutta silti yksiselitteistä ja eksaktia, mikä luo haasteita kirjoittajalle.
Turre Legalia Niemi kuvailee “ei niin perinteiseksi” lakiasiaintoimistoksi, jossa perinteisten viestimistapojen lisäksi korostuvat modernit työskentelyalustat, kuten IT-yritysten suosima Slack, WhatsApp, Teams ja reaaliaikainen chat-palvelu. Alustan valintaan vaikuttavat muun muassa asiakkaan preferenssit, viestin sisältö ja työvaihe. Myös alustan vaihtuminen ja useiden eri alustojen samanaikainen käyttö on yleistä toimeksiannon aikana. Niemen mukaan asiakkaat pyrkivät usein suosimaan heille entuudestaan tuttuja digitaalisia alustoja. Osa kuitenkin haluaa sopimustekstin perinteisenä, paperisena toimitettuna tekstinä.
Tekstien tuottaminen edellyttää tiimityötä ja pelisilmää
Tekstejä työstetään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Niemi aloittaa työnsä selvittämällä, millaisen sopimuksen asiakas tarvitsee ja mitä huomioitavia seikkoja kokonaisuuteen liittyy. Epäselvien tilanteiden välttämiseksi asiakkaan kanssa kerrataan säännöllisesti, mitä aiemmin on keskusteltu ja miten prosessin toivotaan etenevän. Lopuksi valmis sopimusteksti lähtee asiakkaalle kommentoitavaksi. Kommenttikierroksella asiakirja katsotaan asiakkaan kanssa läpi. Mikäli teksti ei ole tarpeeksi ymmärrettävää tai eksaktia, asiakas voi esittää kysymyksiä tai täydennyksiä. Tavoitteena on tarjota asiakkaalle asiakirja, joka on “just eikä melkein”.
Niemen mukaan kollaboratiivisuus korostuu tekstien tuottamisessa laajemminkin, koska tekstejä työstetään myös yhdessä kollegoiden kanssa. Kollegoita pyydetään esimerkiksi tarkastamaan teksti ennen sen lähettämistä eteenpäin, koska omalle työlleen ja mahdollisille virheille tulee nopeasti sokeaksi. Myös isommissa sopimuskokonaisuuksissa toimeksianto jaetaan usein niin, että eri aihealueiden spesialistit työstävät eri dokumentteja asiakkaalle. “Yksinkertaisesti voisi sanoa, että mitä monimutkaisempi juttu, sitä enemmän siihen sotketaan työkavereita mukaan.”
Tuotettavaan tekstiin vaikuttaa suuresti se, kenelle sopimus osoitetaan ja kuka sitä on toisella puolella lukemassa. Niemen mukaan silloin, kun asiakas ymmärtää tekstin sisällön ongelmitta, on “pieni mahdollisuus, että vastaanottaja jopa lukisi tilaamansa tekstin sen sijaan, että vain silmäilisi työn läpi” – kuten monesti käy esimerkiksi erilaisten käyttöehtojen kanssa. Työssään Niemi pyrkiikin välttämään alan erikoissanastoa toimeksiannoissa, joissa vastapuoli ei välttämättä ymmärrä sitä. Sen sijaan tilanteissa, joissa kommunikoidaan toisen juristin kanssa tai vastaanottajan tiedetään ymmärtävän ammattisanastoa, voi teksti sisältää enemmän alalle tyypillisiä termejä ja ilmaisuja. Tämä voi helpottaa joidenkin asioiden nopeaa viestimistä. Viranomaisten kanssa puolestaan tarvitaan “taikasanoja, joista viranomaiset tykkäävät”, kertoo Niemi pilke silmäkulmassa.
Keskiössä ongelmanratkaisu, ei itse teksti
Vaikka juristin työhön kuuluu paljon monisyistä tekstien parissa työskentelyä, se ei ole työn itseisarvo. Niemi painottaa, että juristin tärkein työ on ratkaista asiakkaan ongelma eikä tuottaa värikästä ja kompleksista tekstiä. Työssään hän ratkoo erityisesti tietosuojaan ja työoikeuteen liittyviä ongelmia. Tyypillisesti toimeksiannot liittyvät teknologiaan, jonka sanasto on hänelle tuttua. Turre Legalilla korostetaankin sitä, kuinka juridisen ammattitaidon lisäksi heillä työskentelevät juristit osaavat käyttää myös asiakkaiden, kuten IT-yhtiöiden, suosimaa ammattisanastoa.
Niemi kertoo, että tällä hetkellä puhutaan paljon legal designista. Legal designissa on kyse siitä, kuinka juridisia tekstejä muotoillaan. Niemi kuuluu niihin juristeihin, jotka kokevat, että asiakkaan tulee voida ymmärtää tilaamansa tekstin asiasisältö ilman alan koulutusta tai toista lakimiestä. Aiempina vuosikymmeninä juridinen teksti on saattanut sisältää asiakkaalle tuntematonta sanastoa ja vaativia lauserakenteita, joista on pyritty pääsemään aktiivisesti eroon. Tällaisen “lakimieslatinan” Niemi jättäisi suosiolla akateemiseen maailmaan, koska hän ei näe sille paikkaa asiakaslähtöisessä bisnesmaailmassa.
Työ tekijäänsä opettaa
Niemen mukaan vakiintuneet termit voivat olla haasteellisia työuraansa aloittaville juristeille. Heidän tulisi oppia, miten yritysmaailmassa muotoillaan sisältöjä järkevästi ilman turhaa sanamäärien pitkittämistä. Lisäksi juristin tulee tuntea ammattislangi ja ymmärtää, mitä sanaa missäkin yhteydessä on totuttu käyttämään. Jos käyttää yliopistosta opittua ei-vakiintunutta termiä asiakkaan tilaamassa työssä, lopputulos saattaa vaikuttaa amatöörimäiseltä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että käytössä oleva termi olisi hankala. On sanoja, jotka toimivat tietyissä yhteyksissä parhaiten, ja sen vuoksi niitä tulisi suosia. Niemi on kuitenkin kannustava: mitä enemmän kirjoittaa, sitä enemmän työssä harjaantuu. Työhön astumista ei tulisi pelätä.
Kaiken kaikkiaan Niemi korostaa juridisten tekstien kirjoittamisessa tarkkuutta, yksinkertaisuutta ja selkeyttä: “Kukin voi itse pohtia, millaisiin ongelmiin se saattaa esimerkiksi sopimuskontekstissa johtaa, jos sama asia voidaan tulkita monella eri tavalla.”
Noora Kontro, Riina Latva ja Salla Rautiola