Vapaa lääketieteen toimittaja Essi Kähkönen on pitkän linjan ammattilainen, jonka työ koostuu monenlaisista palasista. Haastavilta tilanteilta ei aina vältytä, mutta hyvän jutun kirjoittaminen antaa virtaa pitkäksi aikaa eteenpäin.
Essi Kähkönen on omien sanojensa mukaan toimittajana jo ”vanha kettu”: työkokemusta hänellä on takanaan 25 vuotta, joista viimeiset kolmetoista vuotta hän on työskennellyt vapaana lääketieteen toimittajana. Pääasiallisesti Kähkösen nykyinen työnkuva koostuu laajalle lukijakunnalle suunnatuista lehtiartikkeleista, jotka usein ovat asiapitoisia terveysaiheisia juttuja. Ison lohkon työajasta on jo vuosien ajan vienyt myös editointityö, sillä Kähkönen on yhteispohjoismaisen lääkärilehden suomenkielisten lehtien toimittaja ja editoija, jonka tehtäviin kuuluu lääkärien kirjoittamien tieteellisten artikkeleiden muokkaaminen julkaisukuntoon.
Lukijoiden ehdoilla
Kähkösen työt ovat etupäässä tilaustöitä. Hänen asiakkaitaan ovat mm. erilaiset potilasjärjestöjen lehdet, laajalle yleisölle jaettavat terveyteen painottuvat lehdet sekä rajatulle lukijakunnalle, kuten apteekkialan tai lääketukkualan ammattilaisille, suunnatut ns. asiakaslehdet. Kohderyhmä on ensimmäinen asia, jonka pohjalta tilaustyötä lähdetään työstämään. Suurelle yleisölle kirjoitettu hyvä lehtiteksti on selkeä ja napakka, ja se kulkee rennosti. Lukija ymmärtää sen kertalukemalla, sillä tekstissä ei ole vaikeita ilmaisuja tai monipolvisia virkerakenteita. Tyyli on sellainen, että teksti herättää lukijan kiinnostuksen.
Vastakohtana yleistajuisille, laajalle lukijakunnalle suunnatuille jutuille ovat ne tieteelliset artikkelit, joita Kähkönen kirjoittaa yhteispohjoismaiseen lääkärilehteen. Jutut syntyvät siten, että Kähkönen haastattelee jonkin alan erikoislääkäriä tämän valitsemasta aiheesta ja kirjoittaa haastattelun pohjalta lehtiartikkelin. Hän toimii tällöin “haamukirjoittajana”, mikä tarkoittaa, että artikkeli julkaistaan haastateltavan nimissä, kun taas artikkelin kirjoittaneen toimittajan rooli häivytetään jutun teosta täysin. Tämän kaltaisten juttujen kirjoittaminen vaatii toimittajalta tekstilajin hyvää tuntemusta, sillä on tärkeää saada teksti kulkemaan sujuvasti ilman, että se kuitenkaan menettää tieteellistä otetta, jota lääkärilukijat artikkelilta odottavat.
Toimittaja vastaa tekstin näkökulmasta, käsittelytavasta ja oikeellisuudesta, toisin sanoen siitä, että jutussa ei ole asiavirheitä. Tilaajan toive määrittää pitkälti jutun rakennetta ja sisältöä: sen tulee olla tilaajan antaman alustuksen mukainen ja oikean mittainen aiottuun palstatilaan nähden.
“Ennen kaikkea pidän johtotähtenäni ajatusta siitä, että kirjoitan lukijoille. Etenkin terveydestä ja lääketieteestä kirjoittavana toimittajana pohdin usein sitä, miten lukijani artikkelista parhaiten hyötyisivät”, Kähkönen painottaa.
Tekstiksi pitkän prosessin kautta
Tekstin tuottaminen on monivaiheinen prosessi, jossa “pieleen voi mennä periaatteessa kaikki”, sillä liikkuvia osia on paljon. Haasteita voivat tuoda mm. tiukka aikataulu, asiakkaalta saatu puutteellinen alustus tai vaikkapa takkuileva yhteistyö valokuvaajan tai haastateltavan kanssa. Joskus toimittaja itse on huonossa vireessä eikä tekstin tuottaminen etene toivotusti.
Ongelmallisin vaihe jutun tuottamisprosessissa on Kähkösen mukaan tarkistusvaihe. Journalistin ohjeiden mukaan toimitusvaltaa ei saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle, joten haastateltavalla on oikeus korjata tekstistä vain asiavirheet. Silloin tällöin toimittaja kohtaa kuitenkin kokeneitakin haastateltavia, jotka tekstin tarkistusvaiheessa yrittävät puuttua tekstin ilmaisutapaan tai näkökulmaan.
“Pyrin olemaan tilanteissa joustava, jotta haastateltavalle jää jutuntekoprosessista mukava olo. Tähtään aina reiluun lopputulokseen, mutta kuitenkin sillä varauksella, että voin itsekin allekirjoittaa lopullisen version hyvillä mielin.”
Aina korjauspyynnöt eivät kuitenkaan ole kohtuullisia. Joskus Kähkönen on joutunut lähettämään haastattelunauhojen litteraatin haastateltavalle tai jutun tilanneelle henkilölle voidakseen todistaa, että hänen jutussaan esittämänsä faktat ja käyttämänsä ilmaisut ovat haastateltavalta peräisin. Suuremmilta ongelmilta on kuitenkin vältytty; Kähkönen nauraa, ettei ainakaan toistaiseksi ole joutunut Julkisen sanan neuvoston eteen.
Tieto lähelle ihmistä
Mielenkiintoisimpana tekstilajina Kähkönen pitää reportaaseja, jotka sukeltavat syvälle haastateltavan elämään. Hyvän reportaasin kirjoittaminen vaatii toimittajalta taitoa eläytyä haasteltavansa ajatuksiin, saada haastateltava luottamaan toimittajaan ja tuoda tämä jutussa esille omannäköisenään persoonana. Juuri pitkät reportaasit antavat Kähköselle virtaa pitkäksi aikaa.
Artikkelit voivat kertoa aroistakin aiheista: sairauksista, menetyksistä ja kuolemasta. Erityisesti silloin faktojen täytyy olla kohdillaan, jotta potilaat ja omaiset saavat tutkittua tietoa sekä vinkkejä päätöksiinsä. Monimutkaisten termien sijaan olennaisempia ovat käytännön tietopaketit.
“Potilaat haluavat ennen kaikkea asiantuntevaa kuvailua sairauksistaan. Läheisille pyrin puolestaan tarjoamaan tietoa sairastuneen auttamisesta ja surun käsittelemisestä. Vaikeistakin asioista voi kertoa tuomalla aiheen lähelle ihmistä.”
Anni T., Anni M., Maisa L.
Helsingin yliopisto
