Politiikassa tekstit muuttavat maailmaa

Fatim Diarra haluaa teksteillään vaikuttaa: potkaista ovet auki ja rikkoa lasikatot.

Kuva: Tiitus Petäjäniemi

 

Katsaus Helsingin kunnanvaltuutetun Fatim Diarran, 32, kotisivujen tekstiosioon osoittaa, että hän tarttuu teksteillään ajatuksia herättäviin ja ajankohtaisiin aiheisiin: tyttöjen ympärileikkaukseen, hyvinvointivaltioon ja yhteiskunnan epäkohtiin. Oman kohderyhmänsä Diarra kuvailee tällä hetkellä helsinkiläisiksi, nuoriksi naisiksi. Teksti on Diarralle työkalu vaikuttamiseen, päätöksentekoon ja rohkeaan kannanottoon. Teksti on muutakin kuin vain sanoja. Se on keino muuttaa maailmaa.

Diarra sekoittaa teetään samalla kun kertoo, miten ajankohtaiset tekstit nettisivuille ja erilaisiin somekanaviin syntyvät. ”Mulla on kalenteri, jossa on muistutukset ja selkeät suunnitelmat siitä, mistä milloinkin aion kirjoittaa.” Lisäksi Diarra kantaa aina mukanaan pientä muistivihkoa. Kun hän näkee jotain, johon haluaa teksteillään tarttua, tai saa idean esimerkiksi palaverissa, vihko saa täytettä.

Poliittisen vaikuttamisen lisäksi Diarra työskentelee viestinnän asiantuntijana, mikä tekee päivittäisestä tekstityöstä monimuotoista. ”Kun mietitään viestintää ja tekstiä, en ajattele enää vain työkalua. En omassa viestinnässäni mieti, onko se teksti vai kuva, jonka teen. Mietin, mitä haluan saada aikaan ja mikä työkalu on se, jota käytän siihen.” Pelkkien tekstien rinnalle ovat nousseet voimakkaina kuvat, videot ja podcastit, joita ei sovi unohtaa puhuttaessa vaikuttajan tekstityöstä. ”Kuva on se, joka pysäyttää katseen. Otsikosta pitää pystyä nappaamaan kiinni ja tekstin pitää luoda sanoma. Pelkkä teksti yksinään on vahva, mutta mielestäni on hyvän tekstin haaskaamista, jos siihen ei laita kuvaa. Hyvä teksti jää usein huomaamatta ilman sitä”, Diarra summaa.

Vaikuttava teksti antaa parannusehdotuksen

Diarra kokee, että tekstien vaikuttavuus syntyy aiheesta. Aiheen pitää olla koskettava ja sillä tulee olla yhteiskunnallista merkitystä, eikä hän voi olla puuttumatta epäoikeudenmukaisuuteen.

Hän haluaa vaikuttavaan tekstiin merkityksellisen aiheen lisäksi parannusehdotuksen: ”Mä en pidä siitä, että kirjoitetaan vaikuttava teksti, jossa vain alleviivataan, että jokin asia on huonosti. Se on valittamista. Olen ihmisenä hyvin ratkaisukeskeinen. Vaikuttavassa tekstissä tulee tuoda esille ongelma ja esittää siihen ratkaisu. Se motivoi ihmisiä.”

Lisäksi tekstin kirjoittajan pitää olla empaattinen. Ylimielistä otetta ei kestä kukaan, vaan tekstin pitää olla rehellinen ja ottaa vastaanottajan tunteet huomioon. Poliittisessa viestinnässä olisikin enemmän tilaa tunteille. Myös poliitikon tunteet saavat näkyä.

Vaikuttajan tekstityö on yhteisöllisyyttä

Ammattinsa perusteella Diarrasta ei uskoisi, että hän kamppailee toisinaan tekstien kanssa. Hänellä on lukihäiriö, josta hän on valinnut puhua avoimesti. ”Mulla on ystäviä, jotka oikolukevat tekstejäni. He tekevät sen niin, että oma ääneni säilyy. Jotkut ovat kysyneet, miten uskallan antaa ystävieni korjata mun tekstejä. Ajattelen, että jos missiona on pelastaa maailma ja joku haluaa auttaa, täytyy osata luottaa niin paljon, että pelottaa.”

Tekstityö on muutenkin vaikuttajan ammatissa hyvin yhteisöllistä. Ennen kunnallisvaltuuston kokouksia Vihreät jakavat keskenään kokousasiakirjat ja tekevät niistä tiivistelmät. ”Demokratia on yhteispeliä, ja siksi tiivistelmät jaetaan koko ryhmälle”, Diarra kertoo. Näin luku-urakka ei muodostu ylivoimaiseksi.

Aiemmin opettajana työskennellyt Diarra on nähnyt tekstien tuottamisen monet puolet. Hän nimeää opettajan ja poliitikon tekstityön suurimmaksi eroksi sen, mikä rooli vuorovaikutuksella on tekstin tuottamisessa. Nykyisessä tekstityössään Diarra saa apua muilta, opettajana hän tuki oppilaiden tekstin tuottamista. ”Tehtäväni oli kannustaa ja antaa työkaluja. Politiikassa pitää itse olla se, joka luo asioita ja motivoi muita luodun tuotteen kautta.”

Kun Diarralta kysytään, kuka on ollut hänen opettajansa poliitikon tekstityössä, hän nimeää heti ”kävelevän performanssin” Rosa Meriläisen, joka ei pelkää räväkkyyttä. ”Rosa on opettanut mulle sen, että täytyy uskaltaa kirjoittaa aiheista, jotka kokee itselleen tärkeiksi. Jossain muualla joku toinen saattaa ajatella asiasta samalla tavalla, mutta ei uskalla sanoa sitä ääneen. Jos sut on valittu kaupunginvaltuustoon, et voi olla hiljaa.”

”Tekstien valta on sitä, että niillä voidaan muokata todellisuutta”

Diarra on nähnyt monia tilanteita, joissa vastapuolen mielipide on muuttunut tekstien ja luettujen dokumenttien myötä. Kaupungissa muutoksen näkee helposti. Esimerkkinä Diarra kertoo keskustelun ”turvallisista piikityshuoneista”, jotka lopulta päätettiin tarjota narkomaaneille, vaikka hanketta ensin vastustettiin. Äänestystulos oli muutamasta äänestä kiinni, ja tekstit vaikuttivat tulokseen ratkaisevasti. ”Politiikassa tutkimusten ja hyvin analysoitujen tekstien valta on sitä, että niillä todella voidaan muokata todellisuutta”, Diarra sanoo ja herkistyy. ”Kun sanoo ääneen asioita, jotka kokee tärkeäksi, todellisuus muuttuu. Hyvällä tekstillä voi muuttaa toisten mielipiteitä. Se on hurjaa. Muutoksen takia teksti on työkaluna mahtava!”

Netissä julkaistut tekstit ja kannanotot olivat ratkaisevassa roolissa Diarran kuntavaalikampanjassa vuonna 2017, sillä hän teki vaalityötä ulkomailta käsin. Diarraa ei nähdäkään vaikuttamassa ”räntäsateessa torilla”, vaan pääsääntöisesti sosiaalisessa mediassa ja internetissä, koska siellä on myös hänen kohderyhmänsä. Juuri ne ihmiset, joiden kanssa hän haluaa olla muuttamassa maailmaa myös tulevaisuudessa.

 

Heini Hoikkala, Jenni Luukka, Mira Muhonen